Muista matkustavan lemmikin passi ja rokotukset – vaaralliset taudit voivat tarttua myös ihmiseen

Viime vuonna voimaan tullut EU:n lemmikkieläinasetus velvoittaa viranomaisia tekemään pistokokeita Suomeen tuleville lemmikkieläimille.

Nyt tarkastuksia on tehty noin vuoden ajan. Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sari Haikka on huomannut, että eläinten omistajien tietoisuus velvollisuuksistaan on toisinaan hämmästyttävän huonolla tolalla.

– Kun tarkastuksessa löytyy koira, jonka asiat eivät ole kunnossa, niin vastaus voi olla, että emme me edes tienneet, että sillä pitää olla passi.

Kun kissa, koira tai fretti ylittää maiden välisiä rajoja, sillä täytyy olla passi ja ihon alle asennettu mikrosiru. Viranomaiset voivat varmistaa lukijalaitteella sirusta, että eläin on sama yksilö, jolle passi on myönnetty.

Passin saamisen edellytyksenä on, että eläin on saanut rokotuksen rabiesta eli raivotautia vastaan. Tietyistä maista, kuten Virosta, saa kuitenkin tuoda alle 12 viikon ikäisiä pentuja ilman rabiesrokotusta. Niillä pitää olla rabiesvakuutus, ettei eläin ole ollut tekemisissä rabiekselle alttiiden eläinlajien kanssa.

Lisäksi Suomeen palaavalla koiralla pitää olla todistus 1-5 päivää ennen rajan ylitystä annetusta ekinokokkilääkityksestä, joka ehkäisee heisimatoja. Sekä rabies että heisimadot voivat tartua ihmiseen.

– Valvonnalla vastustetaan vaarallisia tauteja, joilla on merkitystä erityisesti ihmiselle. Raivotauti, joka vesikauhunakin tunnetaan, aiheuttaa nisäkkäillä kuolemaan johtavan taudin. Myös heisimatoloinen on hyvin kinkkinen tauti ihmiselle, koska se voi itää jopa kymmenen vuotta, ennen kuin se aiheuttaa nesteen täyteisiä rakkuloita sisäelimissä. Niitä voidaan poistaa kirurgisesti, mutta se on hyvin hankalaa, Haikka sanoo.

Heisimadot ovat kuitenkin tarttuneet ihmisiin vain harvoin Suomessa. Eviran mukaan 1960-luvun jälkeen on tavattu vain yksi tapaus, kun keväällä 2015 eräästä tytöstä löydettiin heisimatotartunta.

– Ihminen voi saada tartunnan koiran ulosteessa olevista madon munista vaikka siten, että silittää koiraa, joka on saanut turkkiinsa näitä munia. Ihminen sitten koiraa silitellessään voi vahingossa nuolaista sormenpäitään ja saada munia sisäänsä. Tartunta voi tulla myös ulosteen saastuttaman veden, marjojen tai sienien välityksellä, kertoo Haikka.

Rabiekseen on kuollut yksi henkilö Suomessa 2000-luvun aikana. Hän oli thaimaalainen mies, joka oli saanut tartunnan koiran puremasta kotimaassaan.

Maailmanlaajuisesti rabiekseen kuolee yli 50 000 ihmistä vuosittain, lähinnä Afrikan ja Aasian maissa.

Euroopan alueella raivotautia esiintyy eniten Romaniassa, josta eläinten suojelijat haluavat pelastaa katukoiria. Myös Baltian maissa rabies on lisääntymässä, ja Venäjällä sitä esiintyy paljon luonnonvaraisissa eläimissä. Yksittäistapauksina tautia on löytynyt koirilta muun muassa Espanjassa, Ranskassa ja Kreikassa.

– On erittäin tärkeää huolehtia näiltä aluielta tuotavien koirien rokotuksista, Haikka muistuttaa.

Yleensä tartunta saadaan koiran puremasta, mutta se voi levitä myös silloin, jos tautia kantavan eläimen sylkeä lentää ihmisen limakalvolle, kuten suuhun, silmille tai haavaan.

Rabies voidaan varmuudella diagnosoida vain kuolleen eläimen aivokudoksesta. Sen vuoksi Suomen viranomaiset voivat määrätä koiran tai kissan heti lopetettavaksi, jos sen epäillään kantavan tautia. Näin voi olla silloin, kun eläin on tuotu maasta, jossa on korkea riski raivotaudille, ja se on elänyt kadulla, jossa se on voinut altistua koiratappeluille. Myös puremajäljet ja paiseet sekä aggressiivinen käytös herättävät epäilyjä raivotaudista.

– Kun tällainen koira on purrut ihmistä, eikä sen rokotustausta ole selvillä, asia täytyy selvittää hyvin nopeasti, Haikka sanoo.

Jos tauti ei ole edennyt oireiseksi, potilas voidaan ehkä pelastaa immuuniglobuliinirokotushoidolla, joka pitäisi aloittaa vuorokauden sisällä altistuksesta.

– Tämä on niin vaarallinen tauti, että vuonna 2014 voimaan tullut eläintautilaki velvoittaa kaikki eläinten kanssa työskentelevät ihmiset ilmoittamaan kunnan eläinlääkärille, jos heille tulee epäilys, että jossain eläimessä on raivotauti.

Suomessa ei ole pakollisia rokotuksia lemmikkikoirille metsästyskoiria lukuunottamatta, mutta maan rajojen yli matkustavilta koirilta edellytetään voimassa olevaa rabiesrokotusta.

Haikan mukaan suomalaiset koirat ovat kuitenkin enimmäkseen hyvin rokotettuja sekä rabiesta että penikkatautia vastaan.

Myös ekinokokkitilanne on hyvin hallinnassa, mutta sitä esiintyy enemmän naapurimaissamme, kuten Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Sen vuoksi Suomeen palaavat koirat ja kissat pitää lääkitä, etteivät ne levitä loista Suomeen.

Viime viikon perjantaina Tulli ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto tekivät pistokokeen lemmikkien omistajille Helsingin Länsisatamassa. Päivän aikana oli liikkeellä seitsemän koiraa ja yksi kissa, jotka tarkistettiin.

Kissa ja kolme koiraa selvisivät puhtain paperein, mutta yhdeltä koiralta puuttuivat niin siru, passi, rokotus kuin matokuurikin. Neljällä koiralla oli puutteita ekinokokkilääkityksessä.

Puutteellisesti hoidetun eläimen omistaja joutuu maksamaan 200-400 euron tarkastusmaksun sekä muut kulut, jos eläin joudutaan viemään lääkärille, eristykseen tai palauttamaan alkuperäismaahansa suoralla lennolla.

– Tapauksesta riippuen kuluja voi tulla tuhansien eurojen edestä, Haikka sanoo.

Seuraava pistotarkastus tehdään kesäkuussa Torniossa.