Politiikan tutkija Saara Särmä Tampereen yliopistosta sanoo, että seksuaalinen häirintä ei ole uusi ilmiö.
– Ilmiö on ollut voimakkaasti tapetilla esimerikiksi Twitterin #lääppijät -kampanjan kautta, kun naiset jakoivat häirintäkokemuksiaan. Olen iloinen, että häirinnästä taas keskustellaan.
Feministiksi esittäytyvällä Särmälläkin häirintäkokemuksia on.
– Itse olen kohdannut sitä aika vähän. Joskus baarissa on tullut epämiellyttävää lääppimistä.
Särmän mukaan näyttää siltä, että monesti häirintä tarkoittaa, että humalainen mies lääppii baarissa naista.
– Naiset ovat tavallaan tottuneet, että käymme baarissa ja tuommoiset (häirintä)asiat ohitetaan ajattelemalla, etteivät naiset halua pilata hauskaa iltaansa alkamalla rettelöidä.
Somessa häirintä kukkii
Tutkija Saara Särmä Tampereen yliopistosta on itse aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Hänen mukaansa esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä naisiin kohdistuvaa rumaa kielenkäyttöä riittää.
– Tarkoitus on hiljentää tai vaientaa naiset. Vihapuhetta se on ainakin siinä vaiheessa, kun tulee raiskaus- tai tappouhkauksia. Niitä näyttää julkisuudessa äänekkäille naisille ja varsinkin feministinaisille satelevan aika paljon.
Pitääkö kaikesta, esimerkiksi ronskista puheesta sitten loukkaantua?
Jos on aina saanut sanoa, mitä mieleen juolahtaa, niin se voi tuntua vaikealta alkaa miettiä, että onko tämä aina ok.
Saara Särmä
– Jos on aina saanut sanoa, mitä mieleen juolahtaa, niin se voi tuntua vaikealta alkaa miettiä, että onko tämä aina ok. Mutta jos kerran mokaa ja joku siitä loukkaantuu, niin voi jäädä miettimään, että onkohan seuraavalla kerralla tuollaista läppää järkevä heittää, Särmä opastaa.
Tämä ei tarkoita Särmän mukaan sitä, että esimerkiksi kaikki flirttailu tulkittaisiin aina ahdisteluksi.
– Kyllä monet miehet hyvin tietää missä se raja menee, mutta eivät aina halua sitä rajaa kunnioittaa. Toisten rajojen kunnioittamattomuus on hyvin yleistä, uskoo Särmä.
Naurukin voi paljastaa tyhmät läpät
Seksuaalinen häirintä pitää ottaa vakavasti, vaikka sen rajoja voi olla vaikeaa määritellä.
Politiikan tutkijan mukaan esimerkiksi sosiaalisen median häiriköintiä ja vihapostia vastaan on monia eri keinoja ja strategioita.
– Jokaisella on oma tapansa. Yksi tapa on olla reagoimatta ja antaa sen vain olla. Tai sitten voi tehdä, kuten esimerkiksi toimittaja Rakel Liekki, joka vastaa uskomattomalla lempeydellä vihaposteihin. Eli hän vetää sen rajan ja sanoo viestin lähettäjälle, että viestittäjä yrittää kiusata. Usein se loppuu siihen. Itse en ehkä jaksaisi vastata sellaisella kärsivällisyydellä ja lempeydellä, miettii Särmä.
Joskus naurukin voi toimia vastavoimana.
Voi nauraa sille tyhmälle läpälle ja avata, kuinka tyhmästä asiasta kommentissa on kyse.
Saara Särmä
– Voi nauraa sille tyhmälle läpälle ja avata, kuinka tyhmästä asiasta kommentissa on kyse. Usein ne kommentit ovat aika surkuhupaisia.
Yleisohje Särmältä tulee kuitenkin napakasti:
– Kaikenlainen ruumiillisen koskemattomuuden kunnioittaminen pitäisi saada yhdeksi läpileikkaavaksi periaatteeksi, joka määrittää, miten ihmisten kanssa toimitaan.