Nordean Suomen maajohtaja Ari Kaperin mukaan pohjoismainen pankkikonserni suhtautuu veronkiertoon jyrkästi.
Kaperi puhui torstaina eduskunnassa kolmen valiokunnan järjestämässä veroparatiiseja koskevassa tilaisuudessa.
– Emme hyväksy veronkiertoa, emmekä kannusta asiakkaitamme järjestelyihin, joissa tehdään veronkiertoa. Emme myöskään hyväksy, että meitä käytetään järjestelyissä, joissa kierretään veroja. Noudatamme sisäisissä säännöissämme kaikkia lakeja, Kaperi sanoi.
Eduskunnan tilaisuus järjestettiin osittain niin sanotun Panaman papereiden julkituomien paljastusten takia. Yle on Suomessa ainoa media, jolla on pääsy panamalaisesta lakiasiaintoimistosta Mossack Fonsecasta vuodettuihin tietoihin.
Ylen MOT-ohjelma paljasti huhtikuussa, että pankkikonserni Nordea on auttanut asiakkaitaan perustamaan satoja yhtiöitä veroparatiiseihin. Nöyränä eduskunnassa esiintynyt Kaperi sanoi, että pankki aikoo olla muun muassa yhteydessä kaikkiin eduskuntaryhmiin ja ”jatkaa keskustelua” aiheesta.
– Meillä on käynnissä hyvin kattava selvitys Luxemburgin-konttorissamme. Haluamme olla sataprosenttisen varmoja siitä, että yksikössä on noudatettu tarkasti lakeja, Kaperi sanoi.
Kaperi kertoi, että selvitys valmistuu kesän aikana. Kaperin mukaan pankki aikoo julkistaa selvityksen ”keskeiset löydökset” sekä toimittaa tietoja myös viranomaisille.
Veroparatiiseja koskevassa tilaisuudessa oli puhumassa muun muassa verotuksen ja harmaan talouden asiantuntijoita, pankkien edustajia sekä kansalaisjärjestön edustajia.
Suomalaiset perustaneet vähintään yli tuhat veroparatiisiyhtiötä
Harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen sanoi, että nykytiedon valossa suomalaiset ovat olleet perustamassa ”vähintään yli 1100 yhtiötä veroparatiiseihin”.
Hirvonen viittasi muun muassa Ylen tekemiin paljastuksiin Panaman papereista sekä suomalaissijoittajien Georg ja Henrik Ehrnroothin ”veroparatiisikoneesta”.
– Nyt löydetty määrä edustaa vain osaa todellisuudesta. Luvuista puuttuvat muiden kanavien kautta perustetut yhtiöt tai säätiöt, Nordean Luxemburgin-yksikön osalta ainakin heidän Sveitsin edustajansa Liechtensteiniin perustamat trustit ja Nordea Trust Companyn erikoisuutena olleet Mansaarille perustettavat trustit.
– Myöskään Panaman aineistoa ei ole vielä läheskään kattavasti tutkittu, Hirvonen sanoi.
Asianajajan ”verovilppipuheita” arvosteltiin
Asianajaja Janne Juusela toisti tilaisuudessa väitteen siitä, että ”verovilppi” aiheuttaa Suomen valtiolle noin kymmenen miljoonan euron verovajeen vuosittain. Juusela esitti saman luvun Elinkeinoelämän valtuuskunnalle tekemässään raportissa. Hän kertoi luvun olevan peräisin valtionvarainministeriöltä.
Ministeriö kertoi Ylelle, että ”Juusela siteeraa lukujamme väärin”. Tarkkaa tietoa verovilpin aiheuttamista veromenetyksistä ei ole.
Juuselan mielestä Suomessa on "ylireagoitu kansainväliseen verojenvälttelykeskuseluun".
– Tämän takia on ryhtytty ylilyönteihin, joka on kansallisen edun vastaista, asianajotoimisto Boreniuksessa työskentelevä Juusela sanoi.
Juuselan mielestä muun muassa kansainvälisen tietojenvaihtojen parantumisen takia verovilppi on saatu varsin hyvin kuriin.
Juusela myös arvosteli verohallinnon tekemiä verolain tulkintoja. Hänen mielestään verohallinnon toiminta uhkaa jo oikeusvaltion periaatteita.
Harmaan talouden asiantuntija Markku Hirvonen piti Juuselan esittämää lukua verovilpistä epäuskottavana. Hän arvioi tutkimuksiinsa perustaen, että pelkästään yksityishenkilöiden verovilppi aiheuttaa lähes 200 miljoonan euron veromenetykset Suomen valtiolle vuosittain.
Myös muutamat kansanedustajat ihmettelivät Juuselan näkemystä verovilpin vähäisyydestä.
Hirvonen arvosteli myös hallintarekisterilakia. Hänen mielestään osakkeiden hallintarekisteröintiä koskeva korjattukin lakiesitys mahdollistaisi suomalaisten osakeomistusten piilottamisen ja lisäisi harmaata taloutta.
Suuryrityksille ”epäreilua kilpailuetua”
Kansalaisjärjestö Finnwatchin tutkijan Lauri Finérin mukaan yritysten ja etenkin kansainvälisten suuryritysten tekemä aggressiivinen verosuunnittelu on merkittävä ongelma.
Finér viittasi muun muassa Luxemburgin valtion yritysten kanssa tekemiin verotusta koskeviin sopimuksiin. Sopimusten ansiosta yritykset ovat maksaneet varsin vähän veroja Luxemburgissa ja muissa toimintamaissaan.
– Tämä toiminta muodostaa myös markkinahäiriön. Pienet yritykset maksavat verot normaalisti, eikä niillä ole mahdollisuutta erilaisiin järjestelyihin, Finér sanoi.
Yritysten tekemät verotusta koskevat sopimukset tulivat esille niin sanotuista Lux Leaksin papereista, joista Ylen MOT-ohjelma on uutisoinut. Suomalaisista yhtiöistä Lux Leaksissä oli mukana tietoja rakennusyhtiö SRV:n sekä pakkauskartonkeja valmistavan Huhtamäen verojärjestelyistä.