Pimeän aineen arvoitukseen on etsitty vastausta mustista aukoista, jotka syntyivät alkuräjähdystä seuranneen sekunnin ensimmäisten tuhannesosien aikana. Tutkijat ovat vuosikymmeniä pähkäilleet maailmankaikkeutemme suuren arvoituksen, pimeän aineen, olemusta ja alkuperää.
Pimeän aineen arvellaan koostuvan vielä tuntemattomista heikosti vuorovaikuttavista hiukkasista. Mitään todistetta tälle hypoteesille ei ole.
Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tiistaina julkistama tutkimus tarjoaa uutta selitystä pimeälle aineelle. Sen mukaan pimeä aine saattaa koostua välittömästi alkuräjähdyksen jälkeen syntyneistä ensimmäisistä mustista aukoista. Mustat aukot olisivat olleet yleisiä jo silloin, kun ensimmäiset tähdet syttyivät.
Tutkimuksissa hyödynnettiin Spitzer-avaruusteleskoopin keräämiä havaintoja infrapunan aallonpituuksilta ja röntgenalueella toimivan Chandra-teleskoopin keräämiä löytöjä. Molempien havainnot vaikuttaisivat tukevan teoriaa, josta Nasa kertoo nettisivuillaan. Koko tutkimus on julkaistu Astrophysical Journal Letters -nettisivustolla.
Maksasyöpään tulossa täsmähoitoa
Mielenkiintoinen syöpätutkimusuutinen saatiin, kun kerrottiin, että Itä-Suomen yliopiston ja Tübingenin Eberhard Karls -yliopiston tutkimuksessa on löydetty uusi molekyylitason mekanismi, jonka avulla voidaan estää yleisimmän maksasyövän, hepatosellulaarisen karsinooman, kasvua. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Nature Medicine -lehdessä.
Tutkimuksessa havaittiin, että hiiren ja ihmisen maksasyöpä, jossa p53-proteiinin toiminta on häiriintynyt tai estynyt, on riippuvainen Aurorakinaasi A- eli Aurka- ja MYC-proteiinien välisestä vuorovaikutuksesta. Aurka-proteiinin häirintä tietynlaisella lääkeainemolekyylillä johtaa tämän vuorovaikutuksen estymiseen ja syöpäsolujen kuolemaan.
Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen PMC-tutkimusryhmä selvitti tutkimuksessa Aurka- ja MYC-proteiinien välisiä vuorovaikutuksia tietokoneavusteisen molekyylimallinnuksen avulla. Mallinnuksen avulla pystyttiin myös ymmärtämään, miksi vain tietyntyyppiset lääkeainemolekyylit estävät Aurka-MYC-vuorovaikutuksen, kun taas toisenlaiset lääkeainemolekyylit eivät..
Edenneen maksasyövän hoitoon ei tällä hetkellä ole tehokkaita hoitovaihtoehtoja olemassa.
Millenium-palkinto suunnatun evoluution kehittäjälle
Tekniikan Akatemia on myöntänyt seitsemättä kertaa jaetun Millennium-palkinnon yhdysvaltalaiselle biokemistille Frances Arnoldille.
Arnold on kehittänyt suunnatuksi evoluutioksi nimeämänsä tekniikan, jonka avulla voidaan nopeuttaa entsyymien evoluutiota ja ohjailla sitä haluttuun suuntaan.
Entsyymien tehtävä luonnossa on muuttaa yhdisteitä toisiksi. Myös evoluutio kehittää entsyymejä, mutta paljon hitaammin.
Arnoldin menetelmää sovelletaan nykyisin laajasti yrityksissä ja laboratorioissa ympäri maailmaa, myös Suomessa. Tuloksena on esimerkiksi uudenlaisia ja entistä tehokkaampia biopolttoaineita, lääkkeitä, maatalouden kemikaaleja tai vaikkapa pesuaineita.
Menetelmä on korvannut laboratorioissa aiemmin käytetyn hitaan ja kalliin proteiinimuokkauksen.
Matkapuhelimesta syöpää?
Laaja amerikkalainen tutkimus osoittaa lievää yhteyttä matkapuhelimien käyttämien radiotaajuuksien ja syövän esiintymisen välille. USA:n National Toxicology -tutkimusohjelmassa toteutetussa kokeessa urosrotat altistettiin hiiriä ja rottia 900 ja 1900 megahertsin radiotaajuuksille.
Urosrotilla ilmeni suurempi alttius saada aivo- ja sydänkasvaimia, naarasrotilla tätä ei havaittu. Aiheesta ovat uutisoineet muun muassa The Wall Street Journal ja Digitoday.com
Matkapuhelinten säteilyn vaikutuksista on saatu myös vastakkaisia tuloksia ja syöpäriskistä kiistellään.
Banaanikärpäsen pitkä sperma
Uroksilla on monta tapaa osoittaa miehisyyttään. kokoonsa nähden banaanikärpänen voittaa sarvipäähirvet ja muut pullistelijat. Science Newsin sivuilta voi lukea Nature-lehdessä julkaistusta artikkelista, jossa kerrotaan Drosophila bifurca -uroskärpäsen pitkästä spermasta.
Tutkijat mittasivat lähes kuusi senttisiä banaanikärpäsen spermoja ja arvioivat sperman vaikutusta suvunjatkamiseen.
Hämeen Lammille tiedepolku
Helsingin yliopisto kertoi paitsi 371 henkilön irtisanomisesta myös iloisemmasta asiasta. Lammin biologiselle asemalle Hämeenlinnaan avataan kesäkuun alussa Tiedepolku. Tiedepolulla kävijät pääsevät kokeilemaan tutkimusmenetelmiä ja havainnoimaan luontoa 9. kesäkuuta alkaen.
Parin kilometrin mittaisen polun varrella on erilaisia tietotauluja. Ne on tehty yhteistyössä tutkijoiden kanssa, ja aiheita havainnollistavat tekstit ja kekseliäät piirrokset. Polulla kerrotaan esimerkiksi, miten levät liikkuvat, miksi Suomen järvet ovat ruskeavetisiä, mitä on sukupuuttovelka, miten uhanalaisia kasveja voidaan suojella ja millainen on muurahaisten superkolonia.
– Yliopiston yhtenä tehtävänä on yhteiskunnallinen vuorovaikutus, ja Tiedepolku on tapa toteuttaa sitä, sanoo aseman johtaja Janne Sundell Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Aristoteleen hauta löydetty?
Kreikasta löytynyt rakennelma, jonka suurella todennäiköisyydellä uskotaan olevanAristoteleen hauta.
Edellisestä linkistä pystyy katsomaan Greek Reporterin videota kreikkalaisten arkeologien löydöstä. Arkeologi Kostas Sismanidis kertoo siinä kupolikattoisen holvin olevan mitä todennäköisemmin Aristoteleen hautakammio.
Kaivauksia on tehty Stageiran muinaiskaupungin raunioilla. Kyseessä on Aristoteleen (384-322 eaa) synnyinkaupunki.