Vertaislainojen suosio Suomessa on selvässä kasvussa. Vielä muutamia vuosia sitten koko ilmiö oli lähes tuntematon Suomessa. Nyt vertaislainoja myönnetään jopa satojen miljoonien eurojen arvosta vuodessa.
Alan suurin suomalaisyritys Fellow Finance aloitti toimintansa muutama vuosi sitten. Yhtiön toimitusjohtaja kertoo, että idea yritykseen syntyi tutustumalla Britannian ja Yhdysvaltain vertaislainamarkkinoihin.
– Yhdysvalloissa alan yritykset ovat toimineet jo pitkään. Tutustuimme minkälaisia palveluita siellä oli rakennettu. Totesimme, että kyllä me täällä Euroopassa ja Suomessakin osataan tällaisia tehdä, sanoo toimitusjohtaja Jouni Hintikka.
Vertaislainoilla tarkoitettiin alun perin mallia, jossa verkon avulla lainaa tarvitseva ihminen etsi halukkaan lainanmyöntäjän. Siis hiukan kuin lainaisi rahaa ystävältä tai sukulaiselta. Osapuolet sopivat lainaehdoista, jotka olivat usein kohtuullisia – esimerkiksi korkoja ei välttämättä peritty.
Kyse oli siis eräänlaisesta auttavasta kädestä hädänalaiselle.
Sijoittajat haistoivat rahan
Vertaislainojen yleistyttyä sijoittajat kiinnostuivat rahanlainausmallista. Alalle syntyi yhtiöitä, jotka alkoivat kehittää verkkopalveluitaan ja toimintatapojaan.
Kun ala kypsyi, sijoittajat tulivat mukaan toimintaan. Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes arvioi pari vuotta sitten, että vertaislainoista 80–90 prosenttia on sijoittajien rahoittamia.
Suurimpien vertaislainayhtiöiden hallituksessa istuu investointipankki Morgan Stanleyn johtajien tasoisia jäseniä vahtimassa sijoitusten etuja.
Myös Fellow Finance perustuu sijoittajavetoiseen malliin.
– Meillä on noin 3 000 sijoittajaa. Mukana on tavallisia piensijoittajia, mutta myös esimerkiksi yrityksensä myynnillä vaurastuneita ihmisiä, toimitusjohtaja Hintikka kertoo.
Varainhoitoyhtiö Taaleri haistoi myös rahanteon mahdollisuuden. Taaleritehdas omistaa 38 prosenttia Fellow Financesta. Pääomistajia ovat Hintikka sekä yhtiön muut työntekijät.
Perinteiseen pankkialaan verrattuna vertaislaina on toki vielä pieni tekijä. Konsulttiyhtiö PwC arvioi raportissaan, että vertaislainoja myönnettiin maailmanlaajuisesti vuonna 2014 noin viisi miljardia euroa. PwC:n arvion mukaan markkinan koko voi kuitenkin kasvaa vuoteen 2025 mennessä yli 130 miljardiin euroon.
Sijoittaja tekee lainapäätöksen
Fellow Financen ja muiden vertaislainayhtiöiden rooli on toimia eräänlaisena välittäjänä tai markkinapaikkana luotonantajan ja -saajan välillä.
Sijoittaja sijoittaa rahansa vertaislainapalvelun välityksellä muiden asiakkaiden jättämiin luottohakemuksiin. Sijoittaja pääsee tutustumaan hakemuksiin, ja voi valita niistä ne henkilöt, joille hän haluaa myöntää luoton. Henkilötiedot ovat poistettu hakemuksista.
– Sijoittaja päättää, myönnetäänkö laina vai ei. Sijoittaja itse ottaa riskin, mutta toisaalta nauttii taas tuotosta, Hintikka sanoo.
Miksi sitten kukaan haluaisi sijoittaa vertaislainoihin? Hintikan mukaan syy on tuotossa. Hän kertoo sijoittajien saaneen lainoista keskimäärin 12 prosentin tuottoja. Nykyisillä sijoitusmarkkinoilla tämän tason tuotto on poikkeuksellisen hyvä.
Tuottotaso heijastelee kuitenkin myös riskiä: mitä suurempi tuotto, sen isompi riski. Hintikan mukaan sijoittaja voi itse arvioida lainojen riskitasoa yhtiön kehittämän viisiportaisen asiakkaiden luottoluokituksen avulla.
Esimerkiksi Britanniassa entinen finanssivalvonnan johtaja Adair Turner on kuitenkin varoittanut vertaislainojen riskeistä. Hän ennustaa alan kärsivän seuraavan ”5–10” vuoden aikana isoja luottotappioita.
Korkotaso pankin ja pikavipin välissä
Vertaislainoissa korkotaso on keskimäärin 12–20 prosenttia. Yksilölliseen korkotasoon vaikuttaa ihmisen tulotaso, velkaantuminen ja muut tekijät. Vertaislainayhtiöt tekevät riskiarvioinnin, joissa asiakas luokitellaan viisiportaisen luokituksen mukaan. Tässä mielessä toiminta muistuttaa pankkimaailman käytäntöjä. Pikavipeissä sen sijaan tarkistetaan yleensä vain ihmisen luottotiedot.
Korkotaso on selvästi korkeampi kuin pankkilainoissa, mutta alhaisempi kuin pikavipeissä.
Mutta miksi ihminen haluaisi maksaa lainastaan korkoa yli toistakymmentä prosenttia, kun pankista rahaa saa halvemmalla? Toimitusjohtaja Hintikka perustelee asiaa helppoudella.
– Nykyisin ihmiset haluavat asioida lähtökohtaisesti verkossa. Etenkin jos kyse on pienemmistä alle kymmenen tuhannen euron lainoista, niin sen saatavuus, helppous, nopeus ja vaivattomuus ovat ratkaisevia tekijöitä. Se, ovatko lainanhoitokulut sata euroa enemmän tai vähemmän vuodessa, ei ole niin olennaista. Etenkin, kun pankista lainansaanti voi kestää viikon tai kaksi.
Kyseenalaista markkinointia?
Ylivelkaantuneita auttavan Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar suhtautuu kriittisesti vertaislainoihin. Hänen mielestään kyse ei ole yhtä vakavasta ongelmasta kuin pikavipit, mutta vertaislainat näkyvät jo Takuu-Säätiön asiakaskunnassa.
Vertaislainayhtiöt ovat Pantzarin mielestä eräänlainen turha väliporras, joka kasvattaa turhaan luoton kuluja.
– Kyse on myös siitä, miten luottoja myydään sekä markkinoidaan ja miten markkinointia säädellään, Pantzar sanoo.
Pantzaria huolestuttaa se, että vertaislainoja on markkinoitu myös ”ratkaisuna velkaongelmiin”. Mainonnan viesti on se, että jos ihmisellä on useita pieniä ja korkeakorkoisia lainoja tai pikavippejä, on parempi ottaa yksi suurempi laina ja maksaa vain sitä.
– Tämä kuulostaa aivan klassiselta velkajärjestelyltä, Pantzar sanoo.
Takuu-Säätiö toimii käytännössä juuri näin eli se myöntää ylivelkaantuneille takauksia lainaan, jolla maksetaan pois muut lainat tai velat.
Pantzarin mukaan ylivelkaantumista ei kuitenkaan ”juuri koskaan” voi hoitaa näin yksinkertaisesti.
– Takuu-Säätiöllä on 25 vuoden kokemus asiasta, ja voi sanoa, että juuri kukaan ei pysty hoitamaan ylivelkaantumista ilman ammattilaisen apua. Velkaantumisen hoitaminen vaatii myös elämäntavan muutosta, Pantzar sanoo.
Helpon rahan aika
Fellow Financen toimitusjohtaja Hintikka ihmettelee, miten vertaislainat voisivat näkyä ylivelkaantuneisuudessa muita luottoja enemmän. Hintikan mukaan luottoja on myönnetty vielä hyvin vähän tavallisiin kulutusluottoihin verrattuna ja Fellow Financen luottotappiot ovat maltillisia eli noin viiden prosentin tasolla.
Pantzarin mukaan Takuu-Säätiön hakemuksista näkee, että huonoa taloutta on pyritty paikkaamaan myös vertaislainoilla. Velkaantumiskierre on kuitenkin yleensä pitkä, ja ensimmäiset lainat ovat yleensä aina otettu pankista.
Suomessa on ennätyksellisen suuri määrä eli yli 370 000 ihmistä, joilla on maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriöiden määrä on myös rajussa kasvussa.Pantzarin mukaan yksi merkittävä syy maksuongelmiin on valtava luottotarjonnan määrä.
– Erilaisia luottoja on saatavilla sadoittain. Jos ennen mentiin hattu kourassa pankkiin, niin nyt ei tarvitse kuin avata sähköposti ja huomaat, että laina on tullut luoksesi. Totta kai on selvä, että tämä aiheuttaa myös ongelmia, Pantzar sanoo.