Ylioppilastutkinto mullistuu jo ensi syksynä, kun ensimmäiset sähköiset kokeet kirjoitetaan saksasta, filosofiasta ja maantiedosta. Kaikki aineet kirjoitetaan sähköisinä keväällä 2019.
Seuraavan mullistus on kuitenkin jo nurkan takana, sillä Ylioppilastutkintolautakunta on tehnyt päätöksen sisällyttää suullinen koe suomen ja ruotsin kielikokeeseen vuonna 2020. Tämän mahdollistavat yo-kokeen sähköistäminen ja puheteknologian kehitys.
– Suullinen osuus kielikokeissa olisi ollut tarpeellinen jo kymmeniä vuosia, mutta siinä on ollut käytännön hankaluudet, miten saamme kymmeniltätuhansilta kokelailta suoritukset yhtä aikaa ja miten saamme ne keskitetysti arvosteltua. Nyt olemme saaneet avuksi tehokkaimmat toimijat puheen ja signaalin tunnistamisen sekä fonetiikan alalla, kertoo Ylioppilastutkintolautakunnan kielivaliokunnan puheenjohtaja Raili Hildén.
Ruotsinkielinen säätiö rahoittaa tutkimusta
Hildén tarkoittaa tehokkaimmilla toimijoilla Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitosta ja Käyttäytymistieteiden laitoksen fonetiikan oppiainetta sekä Aalto-yliopiston Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitosta. Poikkitieteellisesä tutkimus- ja kehitystyössä ovat mukana myös Ylioppilastutkintolautakunta, Jyväskylän yliopisto, Suomen kieltenopettajien liitto ja Opetushallitus.
Hankkeessa yhdistyvät siis puheentutkimuksen tekniset, foneettiset ja pedagogiset näkökulmat.
Hanketta rahoittaa ruotsinkielinen säätiö Svenska folkskolans vänner.
Mikä on tarpeeksi sujuvaa puhumista?
Tutkijat joutuvat ratkaisemaan monta ongelmaa. Automaattinen puheentunnistus osaa arvioida ääntämisen laatua sekä tekstin sanastoa ja rakenteita, mutta millainen on lopulta tarpeeksi sujuvaa ruotsin ääntämistä? Kieli voi olla ymmärrettävää, vaikka se ei ole kieliopillisesti täydellistä, esimerkiksi jos sanojen suvut eivät muistu mieleen.
YTL:n kielivaliokunnan puheenjohtaja Raili Hildén kertoo, että vasta myöhemmin päätetään, missä suhteessa mitäkin painotetaan kokonaisarvosanassa.
– On olemassa fonologisia malleja, joita vertaamalla pystytään hyvinkin tarkasti katsomaan poikkeamia esimerkiksi syntyperäisen tai tavoitellun tyyppisestä ääntämyksestä. Mutta vuorovaikutukseen vaikuttavia asioita koneen on vaikeampi havaita. Sanaston laajuutta voidaan laskea numeerisesti, samoin jonkin verran oikeinkirjoitusta.
Oma opettaja tarkistaa koneen lisäksi
Tarkoitus on, että koneen jälkeen vielä oma kielenopettaja tarkistaa suullisen kokeen koululla. Vastaus menee vielä sensoreiden arvioitavaksi, jos kone on sitä mieltä, että kokelaan vastauksissa on epäselvää tai jos kysymys ei sovi koneellisesti arvioitavaksi.
– Jos puheentunnistusteknologia kehittyy riittävästi, kone saattaa selviytyä koko arvioinnista, mutta vielä se ei ole lähinäköpiirissä, Hildén sanoo.
Hildénin mukaan koneelliset koearviot tulevat säästämään kustannuksia, nopeuttamaan yo-kokeita sekä myös standardisoimaan kokeen arviointia.
Hän vakuttaa, että suullisesta kokeesta selviytyy kyllä kokelas, joka tekee opettajien antamat tehtävät ja harrastaa vierasta kieltä koulun ulkopuolella puhumalla kavereiden kanssa, netissätai matkoilla.
