Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus valmistelee kaikkien aikojen laajinta tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista saamelaisiin. Tutkimushanke kantaa nimeä "Arahat – Saamen kansan tulevaisuus muuttuvassa ilmastossa".
Tutkimus- ja koulutuskeskus CERH aloitti hankkeen suunnittelun elokuussa 2015 yhdessä saamelaistutkijoiden kanssa. Ajatus hankkeeseen lähti saamelaisyhteisöltä itseltään.
Tarkoitus on tutkia, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa saamelaiskulttuuriin, saamelaisten ympäristöön, elinkeinoihin, terveyteen ja hyvinvointiin ajanjaksolla 1950–2050. Tavoitteena on, että saamelaisilla olisi hankkeen myötä paremmat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen.
Tutkimuksessa yhdistyvät lääketiede, saamelaistutkimus, antropologia, ympäristötiede ja saamelaisten ympäristöön ja ilmastoon liittyvä perinnetieto.
Ilmastonmuutos tuntuu jo nyt perinteisissä elinkeinoissa
Seuraavan sadan vuoden aikana keskilämpötilan arvellaan lämpenevän Finnmarkin alueella kesäaikana 2-4 astetta ja talviaikana 7-8 astetta.
Vuoteen 2099 mennessä on odotettavissa, että talvi lyhenee Suomessa 2-4 kuukaudella ja kesä pitenee reilulla kuukaudella. Se tarkoittaisi, että Saamenmaan ilmasto muistuttaisi tulevaisuudessa Etelä-Suomen ilmastoa.
Lapin yliopiston tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi tutkii parhaillaan poronhoidossa tapahtuvia muutoksia neljässä paliskunnassa. Jo nyt on nähtävissä, että tutut talvikeinot eivät enää jäädy ja kanna samalla lailla kuin ennen ja syystalven poroerotuksistakin on tullut rapaista työtä.
– Tässä tulee varmaan käymään niin, että talvet lyhenevät, mutta syksyt ja keväät pitenevät. Sääoloista tulee myös sellaisia, joita ei osaa edes odottaa, eikä niihin voi siksi varautua. Nähtävissä on, että onnettomuudet lisääntyvät. Esimerkiksi tänäkin talvena oli poromiesten jäihin putoamisia, Näkkäläjärvi kertoo.
Monenlaisia vaikutuksia luonnonkansaan
Ilmastonmuutos vaikuttaa eniten niihin, jotka elävät läheisessä luontosuhteessa – kuten saamelaiset poronhoitajat Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä.
Ilmastonmuutos tulee odotettavasti vaikuttamaan niin lumipeitteeseen kuin eläin- ja kasvilajeihinkin. Ilmastonmuutoksen arvellaan lisäävän sääoloihin liittyviä riskejä ja onnettomuuksia, kuten lumivyöryjä.
Saamelaisinstituutiot ja -tutkijat ovat monissa yhteyksissä tuoneet esille, että saamelaisten mahdollisuudet harjoittaa perinteisiä luonnonelinkeinoja ovat heikentyneet. Niin fyysinen kuin henkinenkin stressi on lisääntynyt poronhoitajien keskuudessa monenlaisten syiden seurauksena.
Tutkimushankkeen johtaja, Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola yhtyy huoleen.
– Jos elinkeino ja koko elintapa ovat muutoksessa, niin koettu huoli voi vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti ja voi puhjeta monentyyppisinä terveysongelmina.
Ilmastonmuutos voi lisätä kilpailua laidunmaista, mikä vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiin.
– Kulttuurin sosioekonomisten vaikutusten kautta tapahtuvat terveysvaikutukset voivat ilmentyä hyvin monimuotoisesti. Esimerkiksi mielenterveyskysymysten kautta tapahtuvat itsemurhat. Maailmanlaajuisesti on esitetty, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa monenlaisia konflikteja ja niihin liittyvästi pakolaisvirtojen lisääntymistä, Jaakkola jatkaa.
Rahoitus vielä osin auki
Hanke aloitetaan pienimuotoisesti välittömästi, kun rahoitus antaa siihen mahdollisuuden. CERH on tukenut hankkeen suunnittelua reilulla 15 000 eurolla ja asiantuntijaresursseilla. Saamelainen korkeakoulu Norjan puolella on tukenut suunnittelua 10 000 eurolla.
Tällä hetkellä rahoitusta haetaaan EU:n aluerahaston Interreg Pohjoinen -ohjelmasta. Suomalaisena kumppanina on Ilmatieteen laitos. Norjan puolella rahoitusta haetaan hankkeeseen norjalaisista lähteistä kuten Norjan tutkimusneuvostolta.
Hankkeen kokonaisbudjetti, mukaan lukien organisaatioiden omarahoitus, on noin 2,2 miljoonaa euroa, Suomen osuus tästä noin puolet. Alustavia tietoja rahoituksen varmistumisesta saadaan syksyllä.
Tietopankki ja työkalu saamelaisyhteisölle ja viranomaisten käyttöön
Tutkimuksen on tarkoitus pohjautua saamelaisyhteisön tarpeisiin ja toteuttaa yhteistyössä saamelaisten kanssa.
Tavoitteena olisi saada kolmessa vuodessa tutkimustuloksia siitä, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa saamelaisten kulttuuriin, hyvinvointiin ja terveyteen. Hanke kokoaa tuloksista tietopankin ja työkalun saamelaisyhteisön ja viranomaisten käyttöön.