Gotthardin rautatietunneli on saksalais-sveitsiläisen insinööritaidon mestarinäyte. Tunneli valmistui aikataulun mukaisesti ja pysyi talousarviossa. Rahaa kului 10,9 miljardia euroa, jonka Sveitsi maksoi kokonaan itse.
Rakennustyöstä vastasi saksalainen Herrenknecht-yhtiö (siirryt toiseen palveluun).
Tunneli on ollut valtava rakennustyö. 57,1 kilometriä pitkä kaksoistunneli on maailman pisin rautatietunneli, jos suurkaupunkien metroja ei oteta lukuun.
Gotthardin pituus ylittää aiemmin pisimmäksi todetun, Japanissa sijaitsevan Seikanin tunnelin pituuden noin kolmella kilometrillä. Britannian ja Ranskan yhdistävä Kanaalitunneli on 6,5 kilometriä lyhyempi.
Jos Helsingin ja Tallinnan välille joskus rakennetaan tunneli, olisi se pitempi kuin Gotthard. Helsingistä Tallinnaan suunnitellun tunnelin pituus olisi 85 kilometriä.
Viisi pyramidia
Gotthardin tunnelijärjestelmä koostuu paitsi kahdesta junatunnelista, jotka kulkevat 40 metrin päässä toisistaan, myös lukuisista yhdystunneleista ja pelastusaukoista. Yhteensä kallion sisässä kulkee tunneleita 152 kilometriä.
Kiviaineista on poistettu yhteensä 13,3 miljoonaa kuutiometriä. Kasa on niin suuri, että siitä saisi viisi suurta Egyptin pyramidia.
Eduskuntatalon kokoisia kasoja tästä kivimäärästä saisi peräti 130.
Tunnelin päällä on enimmillään 2 300 metriä kalliota. Tämä tekee Gotthardista maailman syvimmällä kulkevan rautatietunnelin.
Maan uumenissa tuntuu selvästi maalämmön vaikutus. Tunnelissa vallitsee enimmillään 46 asteen lämpötila.
Ympäristöjärjestöjen ehdotus
Gotthardin tunnelin rakentaminen Erstfeldin ja Bodion pikkukaupunkien välille oli alun perin ympäristöjärjestöjen ehdotus. Kansanäänestyksessä se sai hyväksynnän.
Ympäristöväki halusi korvata Alppien yli jyräävät saastuttavat rekat rautatiekuljetuksilla. Saasteet ja hiilidioksidipäästöt vähenevätkin olennaisesti. Tunnelin kautta kulkevien junien arvioidaan korvaavan vuosittain miljoona rekkakuljetusta.
Toisin kuin monet muut vuoristotunnelit, Gotthard on lähes suora. Matkustajajunat pääsevät kulkemaan siinä 250 kilometrin tuntivauhdilla ja rahtijunatkin 160 km/h.
Junamatka esimerkiksi Berliinistä Milanoon lyhenee tunnelin ansiosta lähes kahdella tunnilla.
