Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila myöntää Ylen Kova Talous -verkkohaastattelussa, ettei teleoperaattori Anvian valtausyritys sujunut kaikilta osin parhaimmalla mahdollisella tavalla.
– Joitakin virheitä tuhansien tapausten asioissa tapahtuu. Olisi tietysti paljon oppeja joita voitaisin tässä käsitellä, mutta olemme siinä hengessä päätyneet kompromissidiiliin, että katsotaan tulevaisuuteen.
Elisa ja pohjalaisoperaattori Anvia julkistivat viime viikolla, että Elisa ostaa Anvian eli entisen Vaasan Läänin Puhelimen ydintoiminnot - teleliiketoiminnan sekä it- ja viihdepalvelut.
Yrityskauppa on herättänyt huomiota, sillä varsinaista kauppaa edelsi lähes kahden vuoden väsytystaistelu, jossa Elisa yritti vallata Anvian ostamalla itselleen enemmistön osakkeista.
Kaikki alkoi, kun Anvian ankkuriomistajat tarjoutuivat myymään osakkeensa Elisalle. Sen jälkeen Elisa pyrki ostamaan myös pienosakkaiden osakkeet.
– Ajatuksena oli, että koko firma tullaan ostamaan ja teimme tarjouksen kaikille Anvian osakkaille. Sitten oli toisenlaisia tahtotiloja, ja prosessit vievät aikaa, Mattila sanoo.
Elisan käyttämät keinot osakkeiden ostamisessa ovat kirvoittaneet runsaasti arvostelua. Maan suurinta teleoperaattoria on syytetty vihamielisestä yritysvaltauksesta.
Anvian Pienosakkaat ry on kertonut toistuvasta soittelusta osakkeenomistajille, ovilla käymisestä, trollauskampanjasta paikallislehdissä sekä siitä, että osakkeista on tarjouduttu maksamaan julkista tarjousta korkeampi hinta.
Osakekaupoissa on myös käytetty bulvaania eli välittäjää. Myös Ylellä on hallussaan kopio kauppakirjasta, jossa yhtenä osapuolena on OnePoi-niminen välittäjä.
Mattila on haluton kommentoimaan, käyttikö yhtiö julkisuudessa esillä olleita kovia keinoja.
– Haluamme katsoa tulevaisuuteen. Nämä asiat ovat vain osa aika mielenkiintoisen prosessin erilaisista vaiheista. Tottakai Elisalla on telemarkkinointi, jota me hyödynnämme sekä myymisessä että ostamisessa, sitä emme ole koskaan kieltäneet.
Anvian Pienosakkaat ry teki Elisasta tutkintapyynnön poliisille toissa viikon torstaina.
– Emme ole saaneet tietoa poliisilta, ja kaikkia niitä tietoja, joita meillä tähän asti on, olemme kyllä kommentoineet moneen kertaan, Mattila kuittaa.
Pohjanmaan poliisi vahvisti yhdistyksen jättämän rikosilmoituksen haastattelun jälkeen Ylelle. Elisa on aiemmin kiistänyt kaikki yhdistyksen syytökset.
"En tiedä yhtään toimitusjohtajaa, joka voisi näin dynaamisella toimialalla luvata jotain työpaikkoja"
Teleoperaattoreiden omistuspohja on tyypillisesti laaja ja hajanainen, sillä niiden juuret ovat paikallisisissa puhelinyhdistyksissä.
Elisa eli entinen Helsingin Puhelinyhdistys on sulauttanut itseensä muitakin paikallisia operaattoreita, kuten Tampereen Puhelimen Soonin ja Keski-Suomen Puhelin Oyj:n Yomin.
Osakkeenomistajia on yli 200 000. Pörssisäätiön mukaan Elisa oli vuosi sitten toiseksi suosituin kansanosake Nokian jälkeen.
– Aina historiassa aikaisemminkin pienomistajilta lunastukset ovat vieneet aikaa, Veli-Matti Mattila sanoo.
Anvia työllistää Pohjanmaalla noin 800 ihmistä. Heistä reilut 300 siirtyy kaupan mukana Elisalle.
– En tiedä yhtään toimitusjohtajaa, joka voisi näin dynaamisella toimialalla luvata jotain työpaikkoja, Mattila vastaa kysymykseen, säilyykö työ Pohjanmaalla.
Kaupan toteutuminen edellyttää vielä Anvian ylimäärisen yhtiökokouksen hyväksyntää ja kahta kolmasosaa osakkeenomistajien äänistä.
Joidenkin arvioiden mukaan äänimäärän saavuttaminen on vielä epävarmaa. Kokous pidetään kesäkuun lopussa.
Anvian valtausyrityksen ja oston taustalla on yhtäältä Elisan halu kasvaa ja saada lisää asiakkaita. Kasvu on on teleoperaattorille haaste, sillä puhelimet ja liittymät on pitkälti hankittu.
Operaattoreilla on täysi työ pysyä edes samankokoisina, Mattila sanoo. Hän kuitenkin kieltää, että Anvian ostaminen olisi ollut Elisalle elämän ja kuoleman kysymys.
– Länsimaissa teleoperaattorimarkkina on ollut nollakasvun ja negatiivisten liikevaihtoprosenttien markkinaa. Hintakilpailu on kovaa, regulaattori painaa hintoja alas roaming- ja muulla säätelyillään ja sitten on lankapuhelinbisnes, joka laukkaa alaspäin.
Mattilan mukaan Elisan liikevahdon kasvu on ollut noin viisi prosenttia eurooppalaisten operaattorien keskiarvoa parempi.
Roaming-maksujen poisto ulkomailla voi nostaa mobiilidatan hintaa Suomessa
Elisa on joutunut toisenkin julkisen debatin kohteeksi lähiaikoina. EU päätti vuosi sitten, että se poistaa roaming- eli verkkovierailumaksut vaiheittain.
Tänä keväänä maksut laskivat ja vuoden päästä ne katoavat kokonaan. Sen jälkeen ulkomailla voi soittaa, tekstiviestitellä ja surffata mobiilissa samaan hintaan kuin kotimaassakin.
Elisa reagoi tähän niin, että kertoi hidastavansa asiakkaidensa nopeutta ulkomailla. Operaattori kuitenkin perui aikeensa sen jälkeen, kun Viestintävirasto arvosteli hanketta.
– Me kyllä peräännyimme siitä hyvässä järjestyksessä. Tuli sen verran hässäkkää, että katsoimme yksinkertaisemmaksi mennä eteenpän, Mattila sanoo.
Hän kuitenkin arvostelee EU:n toimia. Tilanne ei ole tasapuolinen eri maissa toimiville operaattoreille.
Suomessa mobiilidata on Euroopan halvinta. Se perustuu siihen, että asiakkaat käyttävät tyypillisesti rajoittamattomasti mobiilidataa kiinteällä kuukausimaksulla.
Vaikka asiakkaiden roaming-maksut poistuvat, suomalainen operaattori joutuu silti maksamaan tukkuhintaa, jota ulkomaalaiset operaattorit laskuttavat.
– Se olisi moninkertainen verrattuna siihen, mitä me voisimme asiakkalta veloittaa. Tällainen lopputilanne ei olisi kestävä. Se johtaisi siihen, että meidän täytyy merkittävästi nostaa kaikkien asiakkaiden hintoja Suomessa.
Mattilan mukaan mahdolliset hinnankorotukset riippuvat nyt siitä, miten EU päätyy sääntelemään operaattorien laskuttamaa tukkuhintaa.
Hän kuitenkin vakuuttaa, ettei Elisa muuta mobiilidatan hinnoittelua. Rajoittamattomia, nopeuden mukaan hinnoiteltuja kuukausipaketteja myydään jatkossakin, Veli-Matti Mattila sanoo.
Kova talous on Yle Talouden verkkoon tekemä haastattelusarja. Vieraina on ajankohtaisia talouden vaikuttajia. Twitter: #kovatalous