Turun Yliopiston Kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa on koepelto, josta osaan on käytetty glyfosaattia ja osaan ei. Yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimus on käynnissä kolmatta kesää.
Aiemmin Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että glyfosaatti voi säilyä joissain olosuhteissa maaperässä jopa seitsemän vuotta. Valmistajan mukaan aineen pitäisi hävitä kahdessa viikossa.
– Glyfosaatti vaikuttaa kasveihin, mikrobeihin ja sieniin. Se ei vaikuta esimerkiksi nisäkkäisiin, sanoo Turun yliopiston tutkija Irma Saloniemi.
Juuri glyfosaatin vaikutus bakteereihin ja sieniin voi aiheuttaa isoja ongelmia maataloudelle, koska hyvässä viljelymaassa on aina runsaasti maan laatua parantavia mikrobeja. Niiden tuhoaminen voi pitkällä aikavälillä köyhdyttää maaperää.
– Jos haluamme, että maaperä säilyy viljavana ja saadaan pitkänkin ajan päästä kunnon sadot, meidän täytyy päästä glyfosaatista eroon tai ainakin saada käyttö paljon vähemmäksi.
Käyttö kotipuutarhoissa on “turhanaikaista viihdekäyttöä”
Saloniemi haluaa korostaa, että glyfosaatti on silti välittömiltä vaikutuksiltaan monia muita kasvintorjunta-aineita turvallisempi.
– Missään tapauksessa en kannata paniikkia siitä, että nyt on käytetty jossain leikkipuiston lähellä. Se saattaa olla vaaratonta, mutta silti tarpeetonta.
Kotipihojen putsaaminen glyfosaatilla heinistä ja voikukista saa kuitenkin tutkijalta täystyrmäyksen.
– Tällainen turhanaikainen viihdekäyttö laatoitusten putsaamiseen ja rantojen siivoamiseen saisi loppua saman tien.
Glyfosaattia myydään esimerkiksi kauppanimillä Roundup, Rambo ja Keeper.
