Hyppää sisältöön

Rakastetut von Wrightin veljekset Ateneumiin – yksityisomistajilta odotetaan näyttelyyn ennennäkemättömiä teoksia

Ateneumin taidemuseo valmistelee näyttelyä 1800-luvulla eläneistä Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin taiteilijaveljeksistä. Näyttelyä varten taidemuseo etsii kymmeniä veljesten teoksia yksityiskodeista Suomesta. Todennäköisesti esille saadaan töitä, joita museoiden seinillä ei ennen ole nähty.

Ferdinand von Wright: Huuhkaja iskee jänikseen (1860). Ateneumin taidemuseo. Kuva: Museokuva

Von Wrightin taiteilijaveljekset tunnetaan erityisesti luonnonmukaisista, realistisista eläin- ja lintuaiheisista maalauksistaan sekä maisemista. Magnus von Wright (k.1868) oli Suomen ensimmäisiä talvimaiseman kuvaajia.

Taiteilijaveljeksistä tunnetuimman, Ferdinand von Wrightin (k.1906) Taistelevat metsot  on rakastetuimpia ja kopioiduimpia teoksia maassamme. Harva on se koti, jossa metsot eivät ole taistelleet ryijyssä tai muussa sisustuselementissä. Myös moni nykytaiteilija on inspiroitunut metsoista.

Ateneum on kiinnostunut myös Taistelevien metsojen toisinnoista, kopioista ja aihetta uusintavista teoksista.

Taiteilija Jani Leinosen tuunattu Taistelevat metsot. Kuva: Jani Leinonen

Yksityiskodeissa töitä, joita ei koskaan ole ollut näytillä

Ateneumissa ei vielä haluta arvioida, paljonko von Wrightien teoksia yksityiskodeista saadaan. Museo uskoo, että sellaisiakin töitä löytyy, jotka eivät koskaan ennen ole olleet esillä.

Bukowskin huutokauppatalon asiantuntija Helena Laakso kertoo, että von Wrightin veljesten teoksia on yksityisomistuksessa runsain mitoin.

– Vuosittain von Wrightien teoksia on meillä myynnissä neljästä kymmeneen kappaletta. Teosten lähtöhinnat vaihtelevat 15 000 eurosta jopa 50 000 euron tienoille. Kalleimpia ovat Ferdinandin linnut, Laakso sanoo.

Ferdinand von Wright: Näköala Haminalahdelta (1853). Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jukka Romu.

Omistajat lainaavat teoksia mielellään: se nostaa arvoa

Ateneum on jo lähettänyt huutokauppataloon listan von Wrightien teoksista, joiden omistajiin toivotaan oltavan yhteyksissä. Kaikki myydyt teokset eivät Ateneumia kiinnosta. Listassa on kolmisenkymmentä nimeä, Laakso sanoo.

– Tämä on museoiden yleinen tapa. Ne seuraavat hyvin tarkasti, mitä teoksia huutokaupoissa liikkuu ja keille teokset päätyvät. Tarvittaessa museot ottavat sitten yhteyttä teosten omistajiin joko meidän välityksellämme tai itse, Laakso kertoo.

Entä miten helposti taideteosten omistajat antavat hankintojaan lainaksi museoiden näyttelyihin? Useimmat suostuvat mielellään, Helena Laakso sanoo.

– Yksityiskodit lainaavat hyvin mielellään arvotauluja näyttelyihin. Teosten arvostus ja usein myös rahallinen arvo kasvaa, kun omistaja voi mainita teoksen olleen esillä siinä ja siinä näyttelyssä.

Lintujen ja maisemien lisäksi veljekset tekivät myös asetelmia, luontoaiheita ja tieteellisiä kuvituksia.

Von Wright -näyttely avautuu Ateneumissa vuoden 2017 loppupuolella. Näyttelyssä syvennytään tutkimaan lahjakkaiden ja monipuolisten veljesten taide-, kulttuuri- ja tiedehistoriallista merkitystä.

Suosittelemme sinulle