"Köyhän perheen lapsi ei tee kesällä mitään" – kesäsiirtoloita tarvittaisiin taas

Seinäjoen kaupungin kesäsiirtola on lajinsa viimeisiä. Silti tänäkin kesänä sen leirit ovat tupaten täynnä lapsia.

Erityisopettaja Jarmo Lintala oli mukana Seinäjoen kesäsiirtolatoiminnassa eri rooleissa vuodesta 1973 vuoteen 2010 saakka. Tällä hetkellä hän tarkastelee kesäsiirtolatoimintaa eläkkeeltä. Lintala näkee kesäsiirtolatoiminnalle vahvan tilauksen nykypäivässä.

– Suurimmalla osalla väestöstä ei ole hajuakaan mitä oikeasti köyhien vanhempien tai tiukoilla olevien yksinhuoltajien lapset tekevät kesällä. Totuus on, että eivät yhtään mitään, koska heillä ei ole varaa tai mahdollisuutta siihen. Vanhemmat ovat usein poissa ja lapset saattavat kokea olonsa syrjäytyneiksi. Lapsi, joka oleskelee yksinään tietokoneella tai kerrostalon pihamaalla koko kesän, ei voi olla järin onnellinen, Lintala sanoo.

Jarmo Lintala kertoo, että alunperin kesäsiirtoloihin otettiin lapsia ennen kaikkea vanhempien varallisuuden, lapsen sosiaalisen tilanteen ja fyysiseen terveydentilaan liittyvin perustein. Myös lasten opettajilta saatettiin kysyä mielipidettä siitä, ketkä lapsista olivat eniten siirtolan tarpeessa. Valinnat tehtiin tarkasti ja ne hyväksytettiin koulutoimenjohtajalla.

Myös lasten fyysisestä terveydentilasta pidettiin kirjaa leirin aikana. Seurannassa oli muun muassa lasten painon kehitys.

Avaa kuvien katselu

Lintalan mukaan kesäsiirtoloissa nuoret olisivat sekä fyysisesti että henkisesti terveellisessä ympäristössä, nuorisotoiminnan ammattilaisten ympäröimänä. Leirielämä olisi samalla myös positiivinen irtiotto tietotekniikasta. 

– Siirtoloissa lapset oppivat sosiaalisia taitoja, ryhmätyötä ja ottamaan vastuuta sekä itsestään että toisistaan. Lapset saavat myös sellaista välitöntä huomiota, jollaista he eivät välttämättä koskaan ole kotona saaneet. Tällä on omasta kokemuksestani monille lapsille todella iso merkitys.

Tarve kesäsiirtoloiden järjestämiseen on Jarmo Lintalan mielestä tänä päivänä vähintään yhtä suuri, kuin aikaisemminkin ja toiminnan lakisääteisyys tulisi palauttaa koko maahan.

– Kunhan nyt palautettaisiin edes jossain mittakaavassa ja, vaikka vain pienituloisten vanhempien lapsille. Siinä saataisiin paljon hyvää aikaan pienellä panoksella. Esimerkiksi uusia leirikeskuksia ei tarvitsisi rakentaa. Tulisi vain hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita kunnat jo valmiiksi omaavat, keskustojen ulkopuolella ja maaseudun rauhassa

Seinäjoen kaupungin kesäsiirtola "Kessula" sijaitsee Alavuden Sääskiniemellä, Kuorasjärven luonnonkauniissa maisemissa. Vanhoille perinteille uskollisena kesäsiirtolan tarkoituksena on yhä tarjota virkistystoimintaa lapsille, joilla ei ole varaa kalliisiin harrastusleireihin tai välttämättä muuta mahdollisuutta päästä pois kotoaan koko kesänä.

Kesäsiirtolaleiri on teemaltaan vapaa. Tarkoitus on puhtaasti yhdessäolo sekä erilaisten aktiviteettien tarjoaminen valvotuissa olosuhteissa.

– Kesäsiirtola on lähtökohdiltaan sitoutumaton ja sopii siksi ihan kaikille. Siirtolalla ei siis ole minkäänlaista poliittista tai uskonnollista agendaa, summaa leirin apulaisjohtaja Emmi Marttila.

Ohjattua toimintaa on siirtolassa päivittäin kuudesta kahdeksaan tuntia, ja ohjaajat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan järjestämään myös lasten toiveiden mukaisia aktiviteetteja.

Avaa kuvien katselu

Kessulan leirien johtaja Eeva Lintala on ollut kesäsiirtolassa töissä jo kahdeksan vuoden ajan. Emmi Marttila työskentelee siirtolassa kuudetta vuotta. Heidän mukaansa leireillä on tarjolla unohtumattomia muistoja ja niiden aikana ehtii myös muodostua vahvoja ihmissuhteita.

– Leireille osallistutaan usein monien vuosien ajan ja sekä lasten että ohjaajien kesken ehtii syntyä erityisiä tunnesiteitä. Toisinaan nämä siteet saattavat johtaa jopa elämän mittaiseen ystävyyteen, kertovat Lintala ja Marttila hymyillen.

Avaa kuvien katselu

Seinäjoen kaupungin kesäsiirtolaleirien kestot vaihtelevat osallistujien iän mukaan, kolmesta päivästä viiteen päivään saakka. Viikkoja tai kuukausia kestäviä leirejä ei enää nykyisin järjestetä.

Kesäsiirtola on tarkoitettu ensisijaisesti Seinäjokisille lapsille ja nuorille, mutta myös muilta paikkakunnilta halukkaita pyritään ottamaan mukaan mahdollisuuksien rajoissa. Paikkoja on kuitenkin rajoitetusti, ja etenkin pienten lasten leirit ovat suosittuja.

– Valitettavasti tänäkään vuonna leiripaikkoja ei pystytty tarjoamaan kaikille hakeneille, naiset kertovat.

Tänä kesänä lapset hyväksyttiin siirtolaan ilmoittautumisjärjestyksessä, mutta aiemmin on tehty yhteistyötä myös koulukuraattoreiden kanssa. Heidän mielipiteensä perusteella on tällöin jaettu niin sanottuja ensisijaisia siirtolapaikkoja. Yhteistyötä ei ole poissuljettu tulevaisuudessakaan. 

Avaa kuvien katselu

1960-luvulla kansakoululain mukaan kuntien tuli järjestää vähävaraisten perheiden ja heikon terveydentilan omaaville lapsille ilmaista ja terveyttä edistävää kesävirkistystoimintaa. Ratkaisuna olivat kesäsiirtolat, joissa nuoret asuivat ja viettivät aikaa jopa kuukausia kerrallaan.

Toiminta muuttui 1990-luvun taitteessa uuden peruskoululain myötä vapaaehtoiseksi ja nykyisin kesäsiirtolat ovat kuihtuneet lähes kokonaan. Seinäjoen kaupungin harvinaisuuksiin kuuluva, vuonna 1960 perustettu Kessulan kesäsiirtola onkin lajinsa viimeisiä edustajia.

Kesäsiirtolatoimintaa on yhä olemassa muuallakin Suomessa, mutta toiminnan järjestäjänä ja rahoittajina ovat toisaalla erilaiset yhdistykset, seurat, yritykset ynnä muut tahot. Ainoa jäljellä oleva kaupunki, joka jatkaa edelleen toiminnan pääasiallisena rahoittajana on Seinäjoki.