Kasvoni ja käsivarteni kärähtivät lomamatkalla Teneriffalla. Pyöräilin rantabulevardia pitkin, jossa ilma tuntui mukavan viileältä, kun tuuli puhalsi mereltä. Auroinkovoide kolmenkympin suojakertoimella ei riittänyt vaalealle iholleni, kun olin pyörän selässä monta tuntia, ja välillä myös rannalla.
Töihin palattuani kollegani suomi itseään, koska hän oli kärventänyt nahkansa Helsingin uimastadionilla. Mies oli maannut ylhäällä penkeillä, jossa ei tuntunut yhtään kuumalta, kun viileä tuulenvire helli hänen ihoaan.
Miksi me järkevät aikuiset ihmiset emme osaa vieläkään suojautua auringolta, vaikka sen vaaroista on paasattu viime vuosina ihan riittämiin?
– Tietoisuutta auringon riskeistä kyllä on, mutta en ole varma, konkretisoituuko se ohjeiden noudattamiseen asti. Kyllä ihmiset tietävät terveelliset ravintosuosituksetkin, mutta eivät aina jaksa tai halua niitä noudattaa, sanoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Tarja Mälkönen HUSin ihoklinikalta.
Etelänmatkailu ja ihosyövät lisääntyvät käsi kädessä
Suomen Syöpärekisterin mukaan ihosyöpien määrä on lähes kymmenkertaistunut viidessäkymmenessä vuodessa. Taustalla ovat väestön ikääntyminen ja etelänmatkailun suosio.
Tupakointi ja aurinko ovat superpaha yhdistelmä, niin rypistymisen kuin ihosyövänkin kannalta.
Tarja Mälkönen, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, HUS
– Ruotsissa on pystytty osoittamaan tutkimuksin, että etelänmatkailun lisääntymisen käyrät menevät ihan yksi yhteen melanoomaesiintymiskäyrien kanssa vuosikymmenten saatossa.
Hän on huomannut myös omassa työssään, että yhä suurempi osa potilaista ei kärsi enää ihottumista vaan ihosyövistä tai niiden esiasteista.
– Tämä juontaa juurensa jo monen vuosikymmenen takaa, jolloin rusketusta pidettiin muodikkaana, mutta silloin ei tätä syy-seuraussuhdetta ymmärretty. Monet vanhemmat potilaat ovat kertoneet ajatelleensa, että jos iho kärähtää kunnolla alkukesästä, niin kestääpä sitten paremmin aurinkoa myöhemmin.
Auringon lisäksi kannattaa välttää myös tupakointia, sanoo Mälkönen.
– Tupakointi ja aurinko ovat superpaha yhdistelmä, niin rypistymisen kuin ihosyövänkin kannalta.
"Kiltit" syövät pystytään yleensä hoitamaan
"Kiltit" ihosyövät eli tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä ovat tavallisesti iäkkäiden ihmisten sairauksia, koska ne kehittyvät vähitellen koko elämän aikana kertyneen UV-säteilyn tuloksena.
Pahimmillaan nenä on jo syöpynyt pois tai kalloon on tullut reikä.
Tarja Mälkönen, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, HUS
Yleensä ne esiintyvät käsien ja kasvojen alueella, jotka saavat eniten aurinkoa. Myös kalju tai ohuthiuksinen päälaki on vaarassa. Ihon ei välttämättä tarvitse olla palanut, että nämä syövät saavat alkunsa.
"Kilteistä" syövistä selviää melkein aina, jos ne hoidetaan. Yleensä ne eivät lähetä etäpesäkkeitä, mutta hoitamattomana ne syövyttävät paikallista kudosta.
– Valitettavasti näemme joskus myös sellaisia potilaita, jotka syystä tai toisesta eivät ole hakeutuneet hoitoon oireista huolimatta. Pahimmillaan nenä on jo syöpynyt pois tai kalloon on tullut reikä. Taustalla voi olla dementiaa tai henkisen puolen ongelmia.
Vaarallista melanoomaa jo alakouluikäisillä
UV-säteily vaikuttaa myös melanooman kehittymiseen, mutta ei koko elämän aikana kertyneenä annoksena. Riski sairastua melanoomaan kasvaa lapsena tai nuorena toistuvasti ihonsa polttaneilla.
Aikaisemmin ajateltiin, että lasten melanooma on erittäin harvinainen, mutta valitettavasti näin ei voi enää sanoa.
Tarja Mälkönen, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, HUS
Melanooma on vaarallisin ihosyöpä ja se voi lähettää etäpesäkkeitä. Noin 90 prosenttia potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.
Varsinkin vaaleaihoiset ja punapigmenttiset kuuluvat riskiryhmään.
– Jos on tällainen ykkösihotyyppi, palaa herkästi, ja tähän nimenomaiseen ihonväriin liittyy mahdollisesti myös puutteellinen DNA-vaurioiden korjausmekanismi. Vaurioita siis tulee herkemmin, eikä niitä saada samalla tavalla korjattua kuin sellaisessa ihotyypissä, joka ruskettuu helpommin.
Myös runsasluomisilla ihmisillä on kasvanut riski sairastua melanoomaan. Tavallinen luomien määrä ihmisen kehossa on viitisenkymmentä, mutta jos luomia on noin 120, melanooman riski on kymmenkertainen.
Melanooma ei ole vain iäkkäiden sairaus vaan sitä todetaan jo 20-30-vuotiailla ihmisillä. Mälkösen kokemuksen mukaan uutta on kuitenkin se, että viimeisen viiden vuoden sisällä HUSissa on diagnosoitu melanoomaa jopa alakouluikäisillä lapsilla.
– Melanooma on jatkuvasti varhentunut. Aikaisemmin ajateltiin, että lasten melanooma on erittäin harvinainen, mutta valitettavasti näin ei voi enää sanoa. Nykyään nämä ovat ihan yksittäistapauksia, mutta ennen niitäkään ei ollut.
Kannattaako aurinkoa ottaa D-vitamiinin takia?
Ennen vanhaan vauvat vietiin alasti ottamaan aurinkokylpyjä, jotta he saisivat D-vitamiinia ja välttyisivät riisitaudilta.
Vielä nyt 2010-luvullakin äidit pohtivat netin keskustelupalstoilla, kuinka paljon vauvoja saa pitää auringossa. Jos pikkuvatsat saavat vaivoja D-vitamiinitipoista, harkitaan aurinkokylpyä.
– Kuulostaa ihan järkyttävältä, että maidonvalkea imeväisikäinen laitettaisiin aurinkoon edes hetkeksi. Vauvan iholle ei saa tulla aurinkoa lainkaan, paitsi epäsuoraa heijastusta. Vauvan tulee olla poissa auringosta ja vaatetettuna sen ajan, mitä hän auringossa on.
Auringon haitallinen UVB-säteily muodostaa D-vitamiinia ihmisen iholla. Sitä muodostuu riittävä määrä, kun auringossa oleilee kymmenen minuuttia päivässä niin, että käsivarret ja kasvot saavat aurinkoa.
Tämän jälkeen D-vitamiinin muodostuminen lakkaa eli sitä ei voi tankata yhdellä kertaa enempää, vaikka auringossa viettäisi koko päivän. Suomessa UVB-säteilyä saa auringosta kesäkuukausina, mutta lapsille, raskaana oleville ja vanhuksille suositellaan silti D-vitamiinilisää ympäri vuoden.
Muille aikuisille Valtion ravistemusneuvottelukunta (siirryt toiseen palveluun) suosittelee D-vitamiinilisää loka-maaliskuussa, jos sitä ei saa riittävästi ravinnosta.
Näin tunnistat ihosyövän esiasteen
Okasolusyövän esiastetta kutsutaan aurinkokeratoosiksi. Se voi näyttää pikkusormen pään kokoiselta läiskältä, joka voi punoittaa ja hilseillä. Hilse voi irrota pariksi päiväksi, jos sen rapsuttaa pois, mutta sitten se palaa.
Tyvisolusyöpä on usein pieni, koholla oleva ihonvärinen tai punertava näppy, joka ei parane.
– Ne ovat salakavalia, koska tyvi- ja okasolusyöpämuutokset eivät tunnu miltään. Melanooma tosin voi kutista.
Aurinkokeratoosi näyttää hieman karhealta ihottumaläiskältä, mutta se ei parane kortisonivoiteella, kuten tavallinen ihottuma.
– Voidetta voi käyttää ihan kokeilumielessä. Jos läiskä lähtee kortisonivoiteella pois, se ei voi olla mitään pahanlaatuista, vaikka se tulisi hetken kuluttua takaisin, Mälkönen vinkkaa.