Hyppää sisältöön

Maaliskuu hävisi vauvakisan – nykyään synnytään keskikesällä

Juhannus, suvi ja maaliskuinen vauva. Niin oli joskus, ei enää. Nykyään eniten vauvoja syntyy keskellä kesää heinäkuussa. Sata vuotta sitten heinäkuu oli samoin "tyypillisin" syntymäkuukausi ja tammikuu piti kakkossijaa.

Kuva: Laura Valta / Yle

Maaliskuu ei enää ole yleisin syntymäkuukausi. Kevään valtakausi päättyi kuin seinään 2000-luvulle tultaessa. Sitä ennen vauvoja syntyi tasaisesti vuosi vuodelta eniten juuri maaliskuussa.

Tilastokeskuksen lukujen mukaan maaliskuun dominanssi oli aiemmin jopa selvä. Vuonna 1980 maaliskuussa syntyi 5 931 lasta. Toiseksi paras kuukausi tuolloin oli toukokuu. Vuonna 1985 parhaat kuukaudet olivat maaliskuu ja huhtikuu, vuonna 1990 maaliskuu ja toukokuu ja vuonna 1995 maaliskuu ja huhtikuu.

Sitten tuli vuosi 2000. Maaliskuussa syntyi enää 4 970 vauvaa, heinäkuu oli jyrännyt maaliskuun. Keskikesän vauvoja syntyi 5 043 ja perinteinen vauvakuukausi jäi kolmanneksi. Väliin kiilasi toukokuu.

Vuonna 2005 tilastoykköseksi nousi elokuu 5 151 vauvalla ja maaliskuu oli romahtanut tilastoissa jo viidenneksi. Vuonna 2010 maaliskuu pyristeli kakkossijallaan vähän vastaan, mutta heinäkuu oli edelleen ykkönen.

Viime vuonna sitten palattiin 2000-luvun trendiin, maaliskuu jäi tilastoissa jo kolmanneksi viimeiseksi. Vauvoja perinteisenä vauvakuukautena syntyi enää 4 603. Vain joulukuu ja helmikuu jäivät tilastoissa taakse. Ylivoimainen ykkönen oli taas heinäkuu.

Selitystä ei löydy, ei suunnittelusta eikä mistään

Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen vahvistaa muuttuneen tilaston, muttei löydä sille mitään yksiselitteistä syytä.

– Sellaista ei löydy. On hyvin vaikea keksiä tai löytää selitystä sille, miksi heinä- ja elokuu ovat nousseet ykkösiksi, Miettinen toteaa.

– Kiinnostavaa olisi löytää laadullista aineistoa siitä, onko tapahtunut joitakin muutoksia siitä, mitä pidetään hyvänä ja sopivana vauvan syntymäajankohtana.

Edes ikäryhmien tai sosiaaliluokkien väliltä ei löydy eroja.

– Luulen, että vanhemmilla synnyttäjillä tieto lapsen tekemisen vaikeudesta voi johtaa vähempään tietoiseen suunnitteluun. Toisaalta voisi ajatella, että heillä voisi olla enemmän työhön liittyvään suunnittelua.

Ehkäisy lykkää raskaaksi tuloa

Samalla hän muistuttaa, että moni toivoo edelleen lapsen syntyvän alkuvuonna tai varhain kesällä. Yksi syy on lasten kouluun meno.

– Toivotaan, että lapset olisivat täyttäneet seitsemän vuotta ennen kouluun menoa. Tämä todennäköisesti vaikuttaa enemmän seuraaviin lapsiin, ei ehkä siihen ensimmäiseen.

Yksi mahdollinen syy lasten suunniteltua myöhäisempään syntymiseen saattaa löytyä ehkäisystä.

– On havaittu, että pitempään ehkäisyä käyttäneille, varsinkin jos puhutaan hormonaalista ehkäisyä käyttäneistä, raskaaksi tuloon saattaa kulua hieman pidempi aika. Se ei tapahdu napista painamalla, Miettinen huomauttaa.

Näin on mahdollista, että lasta suunnitellaan alkuvuodeksi, mutta se saakin alkunsa vasta muutaman kuukauden kuluttua suunnitellusta.

Aiemmin maaliskuuta selitti ainakin yksi syy, ja se on juhannus.

– Jossain määrin juhannushäät selittävät maaliskuuta, Miettinen jatkaa.

Vastaava ilmiö löytyy sadan vuoden takaa pestuumarkkinoilta. Silloin kokoonnuttiin syyskuun alussa markkinoille, saatiin piian tai rengin pesti uuteen taloon ja muutettiin sinne. Samalla muodostui uusia suhteita, vauvat saivat alkunsa ja syntyvien tilastojen ykköseksi tuli heinäkuu.

Nyt on siis jostain syystä palattu sadan vuoden takaiseen aikaan.

Suosittelemme sinulle