Finanssihait eivät vähästä hätkähdä, mutta nyt Lontoon Cityn pilvenpiirtäjien katveessa lounastetaan huolestuneissa tunnelmissa. Taloudellisena neuvonantajana työskentelevä Adrian Connelly pelkää eron merkitsevän katastrofia.
– Lontoo menettäisi suuren osan liiketoiminnastaan. Toivon hartaasti, että pysymme EU:n jäsenenä, hän pohtii.
Eron jälkeen kansainväliset yhtiöt saattavat etsiä Euroopan pääkonttorilleen paikkaa muualta. Moni suuri pankki on jo ilmoittanut siirtävänsä tuhansia työpaikkoja mantereelle.
Brittifirmojen toimintaoikeus EU-maissa kaventuisi, mikä olisi isku Shân Millielle.
– Asiakkaani ovat pääasiassa startup-yrityksiä. Mahdollisimman rajoittamaton pääsy Eurooppaan on heille elintärkeää, hän kertoo.
Kiistellyt EU:n sääntelykahleet
Jotkut Cityssä ajavat kuitenkin aktiivisesti Britannian eroa. The City for Britain -järjestö katsoo, että Britannia pärjäisi paremmin vapauduttuaan EU-sääntelyn kahleista.
– Olemme mielestäni maailman tärkein finanssikeskus, mutta joudumme tanssimaan 27 muun maan pillin mukaan, järjestön johtaja Daniel Hodson manaa.
Suuri osa talousasiantuntijoista ei usko erokampanjan väitteisiin Cityn kahleettomasta kukoistuksesta EU-eron jälkeen. Capital Economics -tutkimuslaitoksen mukaan finanssiala olisi pahimmin kärsivä elinkeino eron jälkeisessä tilanteessa. Sääntelystä vapautuminenkin vaikuttaa myytiltä.
– Britannian omalla hallituksella on itse asiassa ollut kovempi into sääntelyyn kuin sen eurooppalaisilla vastineilla, tutkija Ruth Miller valottaa.
Tutkimuslaitos katsoo maailman valuuttarahaston ja Englannin pankin johtajan tavoin, että erolla olisi ainakin lyhyellä aikavälillä vakavat haittavaikutukset myös koko kansantaloudelle. Finanssiala muodostaa arviolta 12 prosentin siivun Britannian kansantuotteesta.
Haave mahtiasemasta
Eron puolustajat eivät asiantuntijoiden lausunnoista lannistu.
Yksi erokampanjan keskeisistä väitteistä on, että Britannian kauppa nousisi kukoistukseen eron jälkeen. Heidän haaveissaan maa loisi uudet kahdenväliset, entistä edullisemmat kauppasopimukset pitkin maailmaa.
Tähän uskoo myös Cityssä työskentelevä IT-alan ammattilainen Dave Longley.
– Kuningattaremme on edelleen Kansainyhteisön maiden johtaja. Eron tuoman epävarmuuden jälkeen voisimme luoda uudet kauppasuhteet näiden maiden kanssa. Alue on paljon suurempi kuin taaksemme jättämä EU.
Esimerkiksi Chatham House -tutkimuslaitoksen raportti (siirryt toiseen palveluun) suhtautuu erittäin epäilevästi siihen, että Britannia voisi luoda uudet, edullisemmat sopimukset yksin. Sen mukaan nykytrendi suosii laajemmat maaryhmät kattavia sopimuksia.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obamakin sanoi, että EU-eron tullessa Britannia olisi kauppasuhteiden luomisessa jonon hännillä. Tämä oli maiden väliseen erityissuhteisiin luottaneille erokampanjoijille kylmä suihku.
Faktojen puute vaivaa
Lontoon Citystä on helppo löytää huolestuneita ammattilaisia, joiden mielestä erokampanjan väitteissä on kyse enemmän toiveajattelusta kuin faktoihin perustuvista suunnitelmista.
– Erokampanja ei ole onnistunut kertomaan, miltä Britannia näyttäisi eron jälkeisenä päivänä tai vuoden päästä, Adrian Connelly sanoo.
Kukaan ei tiedä, millaisiksi eronneen Britannian suhteet unioniin ja muuhun maailmaan muodostuisivat. Britannian EU-jäsenyyttä puolustava Remain-kampanja toivookin, että valtaosa briteistä katsoo huomenna eroamisen olevan liian suuri taloudellinen riski.
Shân Millie näkee EU:ssa pysymisessä myös periaatteellisempia puolia.
– Olisi erittäin ikävää teeskennellä olevansa Euroopan ulkopuolella, koska olemme osa sitä. Meidän täytyy pysyä unionissa ja tehdä parhaamme sen sisällä.
