Myös opettaja voi olla rasisti. Opettajien rasismi ilmenee monin eri tavoin, esimerkiksi nimittelynä, pitämällä ulkomaalaistaustaisille oppilaille muita tiukempaa kuria, näiden taitojen vähättelyä tai välinpitämättömyytenä oppilaisiin kohdistuvasta rasismista.
Haastattelemamme pääkaupunkiseutulaiset nuoret kertovat, että opettajat ovat kutsuneet heitä muun muassa neekereiksi, rättipäiksi, apinoiksi, tyhmiksi ja idiooteiksi. Tutkimusten mukaan opettajien oppilaisiin kohdistama rasismi on kuitenkin harvoin suoraa haukkumista tai nimittelyä, vaikka sitäkin tapahtuu.
-Pääosin opettajat ymmärtävät, etteivät he voi ammatissaan avoimesti sortua rasismiin, sanoo valmistavan luokan opettajana työskennellyt Henrikki Halme.
Halmeen mukaan opettajat saattavat esimerkiksi valvoa maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla tiukemmin, että nämä noudattavat koulun sääntöjä.
Opettajien rasismi on vaikeasti havaittavissa
-Se rasismi, mitä nuoret kertovat kokevansa, on usein sellaista, mitä ulkopuolisen on vaikea havaita ja mitä on vaikea todistaa. Kyse on sellaisista “piiloisista” kokemuksista, sanoo Nuorisotutkimusverkoston tutkija Antti Kivijärvi, joka on tutkinut muun muassa rasismia ja maahanmuuttajanuorten kouluttautumista.
Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkanen ei pidä opettajien rasismia yleisenä.
-Meillä on kuitenkin noin 100 000 opettajaa. Voi siis olettaa, että tällaisia tapauksia on sattunut, hän sanoo.
Anne-Mari Souto on tutkinut Itä-Suomen yliopistoon tekemässä väitöskirjassaan arkipäivän rasismia kouluissa. Vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan opettajien rasismi ilmenee esimerkiksi vähemmistökokemusten sivuuttamisena ja negatiivisten asioiden esille nostamisena maahanmuuttajien synnyinmaiden yhteydessä.
Erään haastatellun nuoren mukaan tämän opettaja oli innoissaan Syyriasta tulevista pakolaisista. Opettajan mielestä yritteliäät syyrialaiset ovat Suomen taloudelle hyödyllisempiä kuin somalit, jotka hänen mukaansa elävät kaikki sosiaalitukien varassa.
Souton tutkimuksen mukaan opettajat eivät myöskään aina puutu riittävästi rasismiin tai jopa mitätöivät sitä. Juttua varten haastatellut nuoretkin kertovat, että opettajien rasistisesta käytöksestä valittaminen ei yleensä auta asiaa. Opettajat ja jopa rehtorit usein kiistävät rasismisyytökset - tai lupaavat selvittää asian, mutta eivät koskaan palaa aiheeseen.
-On vakavampi ongelma, jos rehtori ei puutu asiaan, sillä heillä on lain mukaan velvollisuus puuttua, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.
Kivijärvi kertoo, että nuorten kokemusten mukaan rasismiin syyllistyvät opettajien lisäksi myös muut kasvattajat, kuten harrastusten vetäjät, valmentajat ja nuorisotyöntekijät.
-Tuntuu surulliselta, että jotkut opettajat ja muut aikuiset tekevät tuollaista, vaikka niiden pitäisi olla malli siitä, miten käyttäytyä, sanoo Yonis, 13
Rasismi on rakenteissa
Kivijärvi näkee, että rasismi on osa suomalaista yhteiskuntaa. Siksi hänestä ei ole ihmeellistä, että myös jotkut opettajat ovat rasisteja.
-On paljon sellaisia omaksuttuja ajattelutapoja ja ihmisten erilaista arvostamista, sanoo Kivijärvi.
Samaa mieltä on Helsingin luonnontiedelukiota käyvä Pazilaiti Simayijiang, 17.
-Rakenteellinen rasismi on suurin ongelma, mitä maahanmuuttajanuoret kokevat tällä hetkellä, Simayijiang sanoo.
-Vika ei ole välttämättä yksilössä vaan yhteiskunnan rakenteissa. Silloin kun rasismi on niin syvällä, se ei korjaannu, jos yksi ihminen tajuaa, mitä rasismi on.
Pimiän mielestä rasismin kitkeminen lähtee siitä, että ongelmat tunnustetaan.
-Pitää myöntää, että on olemassa ennakkoluuloja eikä hyssytellä, hän sanoo.
Kivijärven mielestä rasismiin pitäisi puuttua ryhmätasolla ilman, että nostetaan esiin syyllisiä tai uhreja.
-Pitäisi luoda oppilaille tapoja ja mahdollisuuksia puhua rasismista, hän toteaa.
Simayijiang on ollut mukana monissa rasismin vastaisissa projekteissa.
-Niissä kaikissa on tullut ilmi se, että opettajat tarvitsisivat lisää koulutusta, hän sanoo.
Myös OAJ:n Luukkanen on sitä mieltä, että lisää koulutusta tarvitaan.
-Mutta ei niinkään akateemista koulutusta vaan empatia- ja kohtaamiskoulutusta, sanoo Simayijiang.
Rayaan Dami, Naima Ibrahim, Pavel Khanov, Eetu Vienonen
Jutun ovat kirjoittaneet Nuorten Ääni -toimituksen kesätoimittajat yhteistyössä Yle Uutisluokan kanssa.