Kauppatieteen ja psykologian maisteri Hanna Peltokangas tarkastelee johtamisen alan väitöskirjassaan esimiesten persoonallisuuden, työsuoriutumisen ja työuupumuksen välisiä yhteyksiä.
Väitöstutkimuksen tulokset yllättävät. Esimerkiksi narsistiset esimiehet näyttävät saavan alaisiltaan hyviä arvioita esimiestaidoistaan.
Peltokankaan mukaan tulos oli siinä määrin yllättävä, että asiaa piti selvittää syvemmin. Tarkemmin tutkittaessa kävi ilmi, että mitä enemmän narsistisia piirteitä johtajalla oli, sitä lyhyemmän aikaa hän oli ehtinyt olla toimessaan.
– Tämän tutkimuksen valossa näyttäisi siis siltä, että narsistiset esimiehet osaavat luoda itsestään hienon ensivaikutelman ja olemaan hurmaavia jonkin aikaa. Ehkäpä he sitten vaihtavat muihin tehtäviin ennen kuin ensivaikutelma on kokonaan haihtunut, Peltokangas sanoo.
Narsistisilla esimiehillä ei virta lopu
Peltokankaan mukaan hurmaaminen ei kuitenkaan onnistu loputtomasti. Jossain vaiheessa kuheruskuukausi päättyy.
– Kun aikaa kuluu ja esimies on pitemmän aikaa tehtävässään, tulokset (alaisten arviot) romahtavat, toteaa Peltokangas.
Narsistisuus ja johtajuus kulkevat jossain määrin käsikädessä. Peltokankaankin tutkimuksen mukaan esimiesten joukossa on keskimääräistä enemmän henkilöitä, joilla on narsistisia piirteitä.
Tutkimuksessaan Peltokangas havaitsi, että narsistisia piirteitä omaavat esimiehet eivät näytä kokevan minkäänlaisia jaksamisongelmia. Toisaalta hyvin luovat ja idearikkaat esimiehet näyttivät olevan alttiimpia kokemaan työuupumuksen oireita.
Peltokankaan väitöskirjatutkimus tuo psykologista näkemystä johtamisen tutkimukseen, koska myös esimiehet voivat käyttäytyä epäjohdonmukaisesti, heillä voi olla persoonallisuuden häiriöitä ja monet alitajuiset motiivit voivat vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä. Peltokangas huomauttaa, että on eri asia kuvailla käyttäytymistä kuin selittää tai ennustaa sitä.
– Tästä syystä olisi tärkeää huomioida myös sisäistä mielen toimintaa, persoonallisuutta ja puolustuskeinoja, eikä keskittyä pelkästään hyvin helposti ulkoapäin havaittaviin piirteisiin, kuten ulospäin suuntautuneisuuteen, hän sanoo.
Esimistehtävä on aina erityislaatuinen
Erilaisten persoonallisuustestien avulla esimerkiksi juuri narsistiset piirteet pystytään havaitsemaan kohtuullisen hyvin. Peltokankaan mukaan henkilöarviointeihin panostamalla yritykset säästyisivät monilta murheilta. Esimiesten työsuoriutumista voidaan ennustaa, mikäli arvioinnissa käytetään laadukkaita ja monipuolisia menetelmiä.
– Yritysten välillä on todella suuria eroja siinä, missä määrin henkilöarviointeihin panostetaan, toteaa Peltokangas ja huomauttaa, että kysymys on yrityksillä sekä ajasta että rahasta.
Peltokangas tähdentää sitä, että esimiestehtävä on aina erityislaatuinen ja se pitäisi ottaa rekrytoinnissa huomioon. Ei riitä, että on ollut esimerkiksi asiantuntijatehtävässä hyvä, jos puuttuu vaikkapa esimiestehtävässä tarvittavaa stressinsietokykyä ja vuorovaikutustaitoja.
Peltokankaan tutkimuksessa oli mukana liki sata esimiestä ja heidän noin kaksi sataa alaistaan. Peltokangas on hyödyntänyt väitöskirjan aineiston keruussa erilaisia persoonallisuustestejä.
PsM, KTM Hanna Peltokankaan johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus Leadership, Personality and Performance tarkastetaan perjantaina 1. heinäkuuta Vaasan yliopistossa.