Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Kansallismuseo luovuttaa ilomantsilaisen runonlaulajan kokoelman sukuseuralle

Kansallismuseo luovuttaa Ilomantsin Mekrijärvellä sijaitsevan Sissolan talon museoesineistön Sissosten Sukuseuralle. Harvinainen toimenpide on luonnollista jatkoa sille, että talo pihapiireineen on siirtynyt virallisesti sukuseuran haltuun. Talon kuuluisin asukas oli 1800-luvun alkupuolella vaikuttanut runonlaulaja Simana Sissonen.

Sissolan pirtin tupa.
Kuva: Esa Huuhko / Yle
Jouki Väinämö
Avaa Yle-sovelluksessa

Runonlaulaja Sima Sissosen (1786–1848) kotitalo Ilomantsin Mekrijärvellä on ainutlaatuinen.

Sissolan talo on Suomen ainoa runonlauluperinteeseen liittyvä alkuperäisellä paikallaan seisova rakennusryhmä. Se on ollut runonlaulajasuvun asuinpaikkana jo 1600-luvulta alkaen.

Pihassa on useita aikaa uhmanneita ja elämää nähneitä harmaita hirsirakennuksia: Simanan pirtti, Iivanan pirtti, aitta, savusauna, entinen navetta ja lato. Pirtti on 1800-luvun alusta.

Sissolassa on myös runsas museoesineistö, joka siirtyy nyt sukuseuran haltuun. Kokoelma sisältää noin 1 000 esinettä, jotka ovat pääosin 1900-luvun vaihteesta. 

Osa kansalliskokoelmaa

Talon alkuperäinen esineistö on ollut Kansallismuseon omistuksessa osana kansalliskokoelmaa. Nyt kun kiinteistö on siirtynyt Sissosten Sukuseuran omistukseen, museoväki katsoi tarpeelliseksi siirtää myös museoesinekokoelman seuran haltuun.

Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila kertoo, että toimenpide on harvinainen mutta perusteltu.

Koko esinekokoelma on jo valmiiksi Sissolassa, joka on siirtynyt sukuseuralle. Kun kunta luovutti talon sukuseuralle, ehtona oli, että kohde pysyy julkisessa museokäytössä. Kansallismuseo uskoo, että esineistön alkuperäisten omistajien perilliset tietävät kokoelman kulttuurihistoriallisen arvon.

Simana Sissosen kotitila palasi keskiviikkona virallisesti suvun omistukseen, kun lahjakirja allekirjoitettiin.  Ilomantsin kunta osti tilan valtiolta keväällä 5 000 eurolla.

Sissola oli Museoviraston omistuksessa sekä Itä-Suomen yliopiston ja sen edeltäjän Joensuun yliopiston hoidossa vuosina 1993–2014. Sen jälkeen Sissola siirtyi Senaatti-kiinteistöille.

Vesikatot ja vesiputket

Sukuseuran puheenjohtaja Unto Kuittisen mukaan aivan ensimmäiseksi ohjelmassa on vesikattojen korjaaminen. Talkoilla tehtävään korjaustyöhön haetaan avustuksia. Suku on suunnitellut Sissolaan myös kulttuuritapahtumia, joissa voisi olla esimerkiksi runonlausuntaa, laulua ja erilaisia kursseja.

Puheenjohtaja Kuittisen mielestä tilan läheisyyteen olisi tapahtumien vuoksi hyvä saada myös vesiputket, joiden asentamista Ilomantsin kunta on jo lupaillut.

Simana Sissosen laulamat runot ovat tuttuja kansalliseepoksestamme Kalevalasta. Niihin kuuluvat muun muassa Maailmansyntyruno, Kilpalaulanta, Sammon ryöstö ja Lemminkäisen virsi.

Sissolan pirtti Ilomantsissa.
Sissosten Sukuseuran kiireisin urakka on rakennusten vesikattojen korjaaminen. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Suosittelemme