Suurten ikäluokkien miehet pelaavat eläkeikäisistä eniten rahapelejä. Ainoastaan yli 75-vuotiaiden ryhmässä naiset pelaavat enemmän, väittää Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tuore tutkimus.
Tutkimuksessa on kartoitettu ikääntyvien ihmisten pelaamista.
Jokalauantainen jännitysnäytelmä ei ole menettänyt hohtoaan. Lähes kolme neljästä eläkeikäisestä sijoittaa rahojaan mieluiten lottopeleihin.
Isot voitot kiehtovat
Ikäihmisten pelaamiseen on useita syitä. Vaikutusta on esimerkiksi sillä, että peliympäristöt suunniteltiin aiemmin miehille. Tutkimuksesta nousee esiin muitakin syitä.
– Huono terveys näyttää lisäävän pelaamista. Ikäihmisillä toimintakyvyn rajoitukset voivat aiheuttaa sen, että rahapelit on helposti tavoitettava harrastus. Rahapelejä kun meillä on lähes joka paikassa, projektipäällikkö Tapio Jaakkola EHYT ry:stä sanoo.
Yksinäisyydellä ei ole Jaakkolan mukaan merkittävää vaikutusta pelaamiseen, varsinkaan rahapeliongelman osalta.
Eniten vastaajia innosti mahdollisuus voittaa paljon rahaa.
Nuoremmat pelaavat enemmän
Varsinkin kauppojen kolikkopelit mielletään usein eläkeläisten alueeksi. Näin ei asia kuitenkaan ole.
Tutkimuksen mukaan joka neljäs ikäihminen pelaa joskus raha-automaatteja.
– Kaikilla suomalaisilla vastaava luku on 30 prosenttia, Jaakkola valottaa vertailukohtaa.
Eläkeikäisten pelaaminen ja peliongelmat ovat kuitenkin lisääntyneet. Tämä kävi ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta viime vuonna. Sen mukaan 18–34-vuotiailla on eniten peliongelmia.
Vähättelevätkö eläkeläisnaiset pelaamistaan?
Vaikka eläkeläismiehet pelaavat ikäisiään naisia enemmän, koskevat sosiaali- ja terveysministeriöön lähetetyt yhteydenotot erityisesti naisia.
– Tutkimusten valossa näyttää, että paljon pelaavat mummot ovat myytti. Näköhavainnot kuitenkin varmasti kertovat jotain, sanoo asiantuntija Antti Murto.
– On esitetty epäilyjä, tavoitetaanko oikeat mummot puhelinhaastattelutyylillä tai kyselylomaketyylillä. Ja jos tavoitetaan, vähättelevätkö he pelaamistaan?
Tapio Jaakkolan mukaan ongelma on tutkimuksessa huomioitu.
– Se on totta kai asia, joka kaikissa pelaamista koskevissa kyselyissä näkyy. Etenkin, mitä lähemmäs mennään riippuvuuksia koskevia asioita, Jaakkola kertoo.
– Siksi kysytään vain perusasioita, kuten ”miten pelaan” tai ”kuinka paljon pelaan”. Ne ovat suhteellisen neutraaleja asioita, joihin ihmiset helpommin vastaavat. Mutta eivät he aina halua sitäkään kertoa.
EHYT ry:n kyselyyn vastasi puhelimitse 400 ja internetkyselyyn 1001 ikäihmistä.
