Taitettuaan avaruudessa matkaa lähes viisi vuotta ja miltei kolme miljardia kilometriä Juno-luotain on jarruttamassa ja asettumassa tiistaina Jupiter-planeetan kiertoradalle. H-hetken lähestymistä voi seurata Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan (siirryt toiseen palveluun) sivulla tikittävästä kellosta.
Juno asettuu ensin soikealla radalle ja oikaisee lähikuukausien aikana. Tavoitteena on ottaa selville mahdollisimman paljon siitä, miten Jupiter on syntynyt. Nasan tutkijat toivovat saavansa siitä samalla lisävinkkejä kaukana aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitsevien eksoplaneettojen synnystä.
Junon laitteet tutkivat Jupiterin jättiläismyrskyjä ja revontulia, mittaavat ilma- ja magneettikenttiä sekä veden, ammoniakin ja metaanin määrää ja etsivät todisteita kiinteästä ytimestä. Täyteen työhön on määrä päästä marraskuussa. Kierroksia pitäisi kertyä 37.
Junolla on mukanaan myös kamera, jonka otokset on tarkoitettu kenelle tahansa avaruudesta kiinnostuneelle. JunoCamin verkkosivulla (siirryt toiseen palveluun) ihmiset voivat muun muassa äänestää, minne kamera pitäisi kääntää katsomaan. Junoa voi seurata myös sen Twitter-sivulla. (siirryt toiseen palveluun)
Maan mikrobit tapetaan syöksyllä Jupiteriin
Juno on suunniteltu kiertämään Jupiterin napoja päiväntasaajan sijaan. Siten luotaimen pitäisi olla turvassa Jupiterin rajuimmalta säteilyltä, joka grillaisi luotaimen elektroniikan käyttökelvottomaksi. Kaikki säteily ei ole vältettävissä, mutta sitä varten Junon herkimmät osat ovat titaanikuoressa.
Jupiterista on Maahan niin paljon matkaa, että kestää 48 minuuttia, ennen kuin Junon viestit ennättävät Nasan lennonjohtoon Kaliforniaan. Pulaan joutuessaan Juno on omillaan.
Toisin kuin luotaimiin yleensä, Junoon ei ole ohjelmoitu ominaisuutta, joka vian sattuessa saa ne pysäyttämään toimintonsa ja pyytämään Maasta apua. Ajatuksena on, että siten Juno ei hyydy pikkuvioista, vaan jatkaa niin kauan kuin vain pystyy.
Junon kuolinpäivä on jo tiedossa: helmikuun 20. päivänä vuonna 2018 luotain syöstään Jupiteriin. Tuho on tarkoituksellinen, sillä mukana salamatkustaneet Maan mikrobit voisivat muutoin päätyä Jupiterin Europa-kuuhun. Niiden ei haluta häiritsevän elämää, jota Europan pinnanalaisissa merissä saattaa piillä.
Korjattu 5.7. klo 11.45: Jupiterin halkaisija on yksitoista kertaa Maan halkaisijan pituinen, eikä viisinkertainen, kuten faktalaatikossa alun perin kerrottiin.
