Satakunnan keskussairaala ehti ottaa sepelvaltimotaudin hoitoon kehitetyn biohajoavan verkkoputken käyttöön ensimmäisenä Suomessa. Ylilääkäri Pasi Karjalainen asensi putken potilaalleen viime viikolla. Hän uskoo muiden seuraavan pian perässä.
– Tekniikka on hyvin lupaava. Uskon, että moni sairaala ottaa biohajoavan verkkoputken käyttöön kesän tai alkusyksyn aikana. Lähivuosina se tulee luultavasti mukaan normaaleihin hoitokäytäntöihin.
Suoni pysyy auki
Verkkoputken tehtävä on pitää ahtautunut sepelvaltimo auki. Yleisesti käytössä oleva metallinen versio säilyy sydämessä koko ihmisen eliniän ajan. Magnesiumseoksesta valmistettu biohajoava putki häviää elimistöstä alle vuodessa. Pasi Karjalainen pitää sitä aiempaa turvallisempana vaihtoehtona.
– Esimerkiksi sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi olla hankalampi tehdä, jos vanhat metallistentit ovat paikallaan. Ne voivat estää ohitussuonten kiinnittämisen verisuoneen.
Hän uskoo, että biohajoava verkkoputki ehtii tehdä tehtävänsä lyhyessäkin ajassa.
– Jos ahtaumakohtaan ei laiteta verkkoputkea, voi suoni mennä pallolaajennuksen jälkeen aika pian tukkoon. Kun ahtaumaan laitetaan verkkoputki, joka pitää sen alkukuukaudet auki, pysyy suoni hyvin auki sen jälkeenkin.
Infarkti on esteenä
Valinta käytettävästä verkkoputkesta tehdään potilaan tarpeiden mukaan. Pasi Karjalaisen mukaan aivan kaikille uusi tekniikka ei sovellu.
– Jos on sydäninfarkti, ei tätä suositella.
Uusi tekniikka sopii Karjalaisen mukaan erityisen hyvin nuorille, joilla on pienempi riski verisuonitukoksille.
Biohajoavia verkkoputkia valmistetaan Saksassa. Ne ovat saaneet CE-hyväksynnän hiljattain.