Kansan suussa ukkoseen ja sen kulkuun liittyy monta myyttiä. Sanotaan, että ukkonen jää kiertämään tai se tulee takaisin. Ihmetteleepä joku myös sitä, ettei omalla paikkakunnalla tunnu ukkostavan juuri koskaan.
Ilmatieteen laitoksen ukkostutkija Terhi Laurila kertoo, että ukkosten eteneminen riippuu ilmavirtauksesta.
– Ukkoset kulkevat aika suoraviivaisia reittejä tuulen suuntaisesti. Minne ilmavirtaus menee, sinne myös ukkospilvet liikkuvat.
Etenkin kolmen kilometrin korkeudessa olevat ilmavirtaukset vaikuttavat Laurilan mukaan ukkosen kulkusuuntaan.
Ukkosen luonteeseen vaikuttaa enemmän se, onko kyseessä rintamaukkonen vai ilmamassaukkonen.
Ilmamassaukkoset syntyvät paikallisesti, kun auringon lämmittämästä maasta kohoaa lämpöä taivaalle. Nämä ukkoset liikkuvat tuulen suunnan mukaan. Jos voimakkaita virtauksia ei ole, ilmamassaukkonen etenee hitaasti tai jopa jää paikoilleen. Rajumpia jylisijöitä ovat rintamaukkoset, sillä ne syntyvät kylmän tai lämpimän rintaman yhteyteen ja seuraavat matalapaineita.
– Esimerkiksi rintamaukkosissa vaikuttaa se, mihin rintama ja matalapaine liikkuu. Äkkikäännöksiä rintamaukkonen ei tee, mutta se voi kaartaa johonkin tiettyyn suuntaan, Laurila kertoo.
Järvet ja harjut vaikuttavat voimakkuuteen
Vaikka järvillä ei ole suoranaisesti vaikutusta ukkosen kulkemaan reittiin, ne saattavat hillitä tai heikentää ilmamassaukkosen kehittymistä. Ukkonen syntyy lämpimän ja kostean ilman kohotessa ylöspäin. Koska auringossa maa lämpenee nopeammin kuin järvi, ilmamassaukkonen ei saa tarpeeksi voimaa salamoida järven yläpuolella.
Mikään ukkoskuuro ei Terhi Laurilan mukaan kierrä järven ympäri. Rintamaukkoset eivät välitä suurista järvistä lainkaan ja ne voivat mennä vaikka merien yli. Tämä johtuu siitä, että rintamaukkonen ei välttämättä tarvitse syntyäkseen maan lämpöä vaan lämmin tai kylmä rintama voi synnyttää sellaisen.
Myöskään mäillä tai harjuilla ei ole vaikutusta ukkosen reittiin, mutta ne voivat tehdä ukkosista rajumpia paikallisesti.
– Korkeammassa nyppylässä ilmamassa joutuu pakotetusti nousemaan ylös jolloin pilvi nousee korkeutta. Mitä korkeampi pilvi on, sitä enemmän se ehtii sähköistymään ja tekemään lisää salamoita, Laurila selventää.
Kun ukkonen on rajumpi, sen huomaa helpommin. Alavilla mailla ukkosta ei välttämättä havaitse yhtä selkeästi kuin korkeiden mäkien luona, jotka voivat tehdä ukkosista rajumpia.
Suunnalla on väliä: rintamaukkosia kaakosta ja lounaasta
Selkeästi liikkuvat ja pitkäkestoiset rintamaukkoset tulevat Suomeen tyypillisesti lounaasta tai kaakon suunnalta. Lounaassa rintamaukkosen syntyyn vaikuttaa merellinen, viileä polaari-ilmamassa. Rajuimmat rintamaukkoset tulevat kuitenkin kaakosta, sillä siellä ilma on lämmintä ja kosteaa. Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän siihen mahtuu kosteutta, joka on tärkeä tekijä ukkosen synnyssä.
Kaakosta päin Suomen yli liikkuva ukkonen etenee Pohjanmaalle, missä Laurila arvioi olevan eniten salamointia Suomessa. Syy voi olla sijainnissa.
– Kun kaakosta on kulkeutunut ukkosrintama Pohjanmaalle ja Pohjanlahdelta tuulee rintamaa kohti maalle, tällöin tuulet törmäävät eli syntyy tuulikonvergenssivyöhyke. Tällöin ilmaan tulee pakotettu nousuvirtaus ja ukkosesta tulee voimakkaampi, Laurila sanoo.
Myös tuulen suunta voi vaikuttaa ukkosen rajuuteen. Pohjoisesta tuulee viileämmin kuin etelästä. Koska ukkoset pitävät lämpimästä ilmasta, etelätuulet voivat tehdä rajumpia ukkosia.
Ilmamassaukkoset puolestaan voivat syntyä minne tahansa Suomessa, missä vain on suotuisat olosuhteet ukkoselle. Ilmamassaukkoset ovat rintamaukkosia pienempiä ja siksi hankala ennustaa. Yhden tällaisen ukkospilven läpimitta voi olla kymmenen kilometriä. Rintamaukkosten kulkua voi ennustaa helpommin rintaman suunnan mukaan.
Ukkonen kiinnostaa kansaa
Ukkosta tutkivalle Laurilalle tulee kesäisin useita yhteydenottoja ukkoseen liittyen. Usein hänelle ihmetellään sitä, miksi ukkonen ei eksy omalle paikkakunnalle tai miksi juuri tietyllä alueella tuntuu ukkostavan paljon.
Pitkään jatkuva ukkonen voi Laurilan mukaan johtua siitä, että peräkkäin samalle paikkakunnalle sattuu useampi perättäinen ukkoskuuro tai peräkkäin liikkuvia soluja ukkosrykelmästä. Paikalleen jämähtänyt ilmamassaukkonen voi myös tuntua siltä, että ukkonen on jäänyt päälle.
Ukkosen puute johtunee sattumasta. Suomessa on lyhyt ukkoskausi, joten niitä ei ehdi tulla joka paikkaan.
Mutta samaa reittiä ukkonen ei aina kulje. Laurila tietää, että ukkonen voi syntyä missä vain.
– Tarvitaan epävakaa ilmakehä, lämmintä ilmaa alhaalla ja kylmää ylhäällä.
Muokattu 6.7. klo 11.19: Lisätty haastateltavan tittelin yhteyteen työpaikan nimi.
