Kesällä 1968 joukko soutajia asettuu linjaan Hakovirrassa. 38 soutajasta 36 selviytyy maaliin saakka. 60 kilometrin souturupeama lyö alkutahdit tulevien vuosien suutapahtumalle, jossa kymmenet tuhannet suomalaiset ovat mitelleet voimiaan.
Urheilussa eri lajeja, suorituksia ja tuloksia on mahdoton verrata pitävästi, vaikka sitä kernaasti harjoitetaan. Soudut eivät kuulu seuratuimpien urheilulajien joukkoon, mutta jokainen soutuvenettä liikutellut osaa kuvitella, millainen rykäisy 60 kilometrin kilpailu on.
Sulkavan alkuperäisistä soutajista kolme on ollut mukana suursouduissa joka vuosi. Kolmikko lähtee tänäkin vuonna matkaan. Raimo Virta lähtee kirkkoveneiden retkisoutuun, jossa torstaina soudetaan 30 kilometriä ja perjantaina toinen mokoma. Risto Virta lyö tahtia kirkkoveneessä sekä perjantaina että lauantaina.
Hannu Pasanen kuuluu soutuhistoriaan kovimpiin kasvoihin ja kamppailee yli 60-vuotiaiden vuorosoudun suomenmestaruudesta lauantaina. Yksinsoudussa Pasanen taisteli mitalisijoista useana vuotena. Vain aniharva on kiertänyt Partalansaaren Pasasen tavoin alle viiden ja puolen tunnin.
"Ensikertalaiselle kauhun paikka"
Porukan ikäpesidentti, 1940 syntynyt Raimo Virta muistaa ensimmäisen kerran kuin eilisen päivän.
– Minussa on sellaista erikoisuuden tavoittelijaa. Piti lähteä kokeilemaan selviääkö reissusta. Selvittiin vaikka tuuli välillä uskoa koettelikin.
Hannu Pasasen ensimmäinen Partalansaaren kierros oli tyrehtyä sääntöön, jonka mukaan savolaismallilsen soutuveneen piti olla vähintään 4,5 metriä pitkä.
Piti vetää loppumatka ilman vaihtoja. Se oli ensikertalaiselle kauhun paikka.
Hannu Pasanen
– Sanoivat, että alamittaisiahan nuo ovat pojatkin. Keli oli kova. Lepistöllä oli hirmuinen tuuli, eikä velipoika jaksanut enää soutaa, joten minun piti vetää loppumatka ilman vaihtoja. Se oli ensikertalaiselle kauhun paikka, Pasanen muistelee.
"Joku huusi rannalta, että pistä tuo akkas melomaan"
Lepistönselkä on Suursoutujen legenda. Pitkä, saaren itäpuolinen selkä on paikka, jossa väsyneet soutajat joutuvat joka vuosi kamppailemaan luonnon voimia vastaan.
Siitä alkoi ensimmäinen mykkäkoulumme, mutta illalla vaimo osasi meloa
Raimo Virta
Kolmikolla on monta tarinaa vuosien varrelta. Raimo Virta lähti vuonna 1977 matkaan viikkkoa aiemmin vihityn morsiamensa kanssa. Ensimmäinen aviokriisi oli valmis.
– Vaimo istui perässä ja piti perää. Joku huusi rannalta, että pistä tuo akkas melomaan. Miinä hölmö huusin, ettei se ossoo. Siitä alkoi ensimmäinen mykkäkoulumme, mutta illalla vaimo osasi meloa, kun tulimme maaliin. Siitä lähtien on yhdessä menty.
Risto Virran iikimuistoisin kokemus on vuodelta 1990.
Pääsin alle kuuden tunnin, muutamalla minuutilla. Se oli hieno tunne
Risto Virta
– Silloin oli harjoitellut eniten ja pääsin alle kuuden tunnin, muutamalla minuutilla. Se oli hieno tunne, neljästi yksinsoutuun osallistunut Risto Virta kertoo.
Soutajamäärä tullut alas huippuvuosista
Hannu Pasanen on osallistunut yksinsoutuun yksitoista kertaa. Paras muisto liittyy onnistuneeseen, suorastaan raivoisaan loppukiriin, jossa voitto vuorosoudun ratkesi viimeisillä kilometreillä.
– Kokkosia vastaan olimme välillä tappiolla ja välillä edellä. Muut voitot ovat tulleet helpommalla.
Sulkavalla välineet ovat vuosien varrella kehittyneet. Soutajamäärä kipusi huippulukemiin 2000-luvun alussa, jolloin Sulkavalla urakoi lähes 11 000 soutajaa. Tänä kesänä soutajia on 4 000.