Jotkut tarinat ja hahmot kantavat vuosikymmenestä toiseen ja yhdistävät jopa eri sukupolvia. Yksi pitkään pintansa pitänyt on Star Wars, eli Tähtien Sota.
– Se on nykyajan satusarja, jota ei ole sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan. Siinä on sadun peruselementit, eli hyvän ja pahan taistelu sekä kiinnostavan näköisiä ja hyvin tehtyjä hahmoja, toteaa filosofian tohtori, mediatutkija Veijo Hietala Turun yliopistosta.
Tähtien Sota on esimerkki tarinasta, josta on tehty elokuvia eri vuosikymmeninä. Tämä osaltaan jo selittää, miksi niin eri-ikäiset ovat löytäneet sen.
Hietalan mukaan on paljon harvinaisempaa, että yksittäiset elokuvat siirtyvät suosikkeina useille eri sukupolville. Jotakin eri aikakausiin helposti siirrettäviä teemoja ja elementtejä kuitenkin on. Toimintaelokuvissa tällaisia ovat sankaritarinat sekä hyvän ja pahan taistelut. Rakkauselokuvissa sukupolvilta toisille siirtyvät puolestaan usein dramaattiset ja onnettomasti päättyvät tarinat, joissa rakkauden tiellä on ”elämää suurempia” esteitä.
– Nämä ovat asioita, jotka toistuvat ihmisten elämässä. Näihin rakkaustarinoihin on ehkä helppo samaistua, Hietala pohtii.
Uuteen aikaan tuunatut Bond ja Sherlock
Eri sukupolvien innostumiseen samoista mediasisällöistä vaikuttaa paljon se, mitä tarjotaan: mitä näytetään uudestaan ja uudestaan tai mistä tehdään sarjatuotantoa, jatko-osia tai uusi kausia. Tutkija Sanna Kivimäki muistuttaa, että digitoiminen on mahdollistanut vanhan kierrättämisen ihan uudella tavalla. Mediasisällöt ovat nyt helposti saatavilla.
– Se kiinnostaa, mitä on saatavilla ja mistä on edes mahdollisuus kiinnostua. Digitoiminen on lisännyt muistelupuhetta ja nostalgiakulttuuria, sanoo Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin laitoksella työskentelevä Kivimäki.
Vaikka suosiota riittäisikin eri vuosikymmeninä, tarinat ja hahmot joutuvat usein päivittymään vuosien varrella.
Näin on käynyt Veijo Hietalan mukaan monille niin sanotuille populaarisankareille. Ne ovat syntyneet alun perin esimerkiksi yksittäisistä romaaneista ja sarjakuvista – ja ovat suuren suosion jälkeen alkaneet elää omaa elämäänsä. Valtaosa tietää näitä hahmoja, vaikka ei olisi ikinä nähnyt yhtään niihin liittyvää elokuvaa tai tv-sarjaa.
Tällaisia ovat muun muassa Batman, Teräsmies, James Bond ja Sherlock Holmes. Vuosien kuluessa populaarisankarit päivittyvät ja muuttuvat vastamaan esimerkiksi aikakauden moraalikäsityksiä ja sukupuolirooleja.
– Esimerkiksi Bond on muuttunut todella paljon vuosien kuluessa. Eri sukupolvet saavat populaarisankareista oman päivitetyn versionsa, Hietala toteaa.
Tuttu mutta nolo
Niin Kivimäki kuin Hietala toteavat, että vanhemmilla on keskeinen rooli siinä, että tietyt tarinat ja hahmot siirtyvät sukupolvilta toisille. Vanhempi on saattanut itse olla jo pienestä pitäen innostunut jostakin hahmosta tai elokuvasta, jota näyttää omille lapsilleen.
Tiettyjen tarinoiden katsominen saattaa muodostua perheen yhteiseksi perinteeksi esimerkiksi itsenäisyyspäivänä tai jouluna.
– Me katsomme aikuisen tyttäreni kanssa joulun aikaan aina Sound of Musicin ja Harry Potterit. Katsominen eri sukupolvien kesken on usein vähän tällaista rituaalinomaista ja liittyy johon ajankohtaan, esimerkiksi juuri jouluun, Kivimäki sanoo.
Sukupolvet ylittävä mediakokemus ei aina tarkoita sitä, että eri-ikäiset pitävät vuodesta toiseen samoista sisällöistä. Yhdistävänä tekijänä voi olla ylipäätään se, että tietyt elokuvat ja hahmot tiedetään hyvin vuodesta toiseen – mutta suhtautuminen niihin muuttuu. Yhden aikakauden huippusuosittu hahmo voi olla myöhemmille sukupolville hyvinkin tuttu, mutta samaan aikaan sitä pidetään äärimmäisen kömpelönä tai nolona.
– Vanhaa voidaan katsoa joskus vähän camp-asenteellakin, Kivimäki naurahtaa.