Turistioppaan oranssi lippu keikkuu korkealla kepin nokassa. Sitä seuraa 35 kiinalaisen tiivis rykelmä. He saapuivat juuri laivalla Tukholmasta aurinkoiseen Helsinkiin.
Ryhmällä on takanaan kymmenen päivän mittainen loma Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Viimeisen päivän ja yön he aikovat viettää Suomessa.
Matkaajat sulloutuvat ripeästi bussiin, ja matka kohti Porvoota alkaa.
Kiinalaisten turistien määrä kasvaa nyt Suomessa voimakkaammin kuin minkään muun matkustajaryhmän. Yöpymiset lisääntyivät viime vuonna yli 40 prosenttia edellisestä vuodesta. Tämän vuoden alkukin on ollut lupaava: tammi-huhtikuussa kasvua oli 35 prosenttia. Yöpymisiä oli Visit Finlandin mukaan 210 000, kun mukaan lasketaan myös hongkongilaiset.
Aasialaisista turisteista on odotettu pelastajaa nyt, kun venäläiset turistit ovat huvenneet hupenemistaan. Tämän vuoden aikana aasialaisia todennäköisesti jo käykin Suomessa venäläisiä enemmän. Venäläistenkin kato näyttää nyt pysähtyneen.
Kiinalainen turisti ei ole kuitenkaan samanlainen kuin japanilainen turisti. Kiinalaisten tapoihin, toiveisiin ja tarpeisiin on täällä ryhdytty vasta perehtymään.
Porvoon-bussissa istuu pääasiassa keski-ikäisiä tai vanhempia kiinalaisia. Nuoriakin joukossa on. Yksi heistä on Wang Yunfeng, hiljattain opiskelunsa päättänyt pekingiläinen virkamies.
Tämä on hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansa. Tärkein syy siihen, että hän valitsi ensimmäiseksi matkakseen juuri Pohjoismaat, on kaunis luonto. Luontoelämysten toivossa tänne muutkin aasialaiset yleensä tulevat.
Wang on kiinnostunut myös pohjoismaisesta yhteiskunnasta.
– Elintaso on Pohjois-Euroopassa korkea. Halusin tulla katsomaan, millaista elämä täällä on. Halusin itse nähdä ja kokea, jotta ymmärtäisin paremmin maailmanmenoa.
Etukäteen hän tiesi Suomesta ja muista Pohjoismaista vain vähän.
– Tiesin, että yhteiskunta kohtelee kansalaisia hyvin ja että sosiaaliturva on korkea. Myös verot ovat korkeat. Nämä asiat poikkeavat suuresti kotimaamme tilanteesta, hän luettelee.
Ryhmällä on tunti aikaa. Se viilettää kujilla ja kaduilla kuin jatkuvasti muotoaan muuttava jättiläisameeba – kukaan ei eksy omille teilleen.
Kamerat ja kännykät napsivat tiuhaan kuvia Porvoon vanhankaupungin maisemissa. Selfie-kepit ovat ahkerassa käytössä.
Aurinkoiselle terassille tai idylliseen kahvilaan ei kukaan ehdi levähtämään. Matkailuväen mukaan kiinalaiset suosivat tiivistä retkiohjelmaa, ja sellainen heille on tälläkin kertaa järjestetty. Pitää ehtiä päivän aikana vielä moneen kohteeseen ja ottaa kuvat niistä.
Yksi rouvista ihastelee Porvoon vanhoja, matalia taloja. Perinteisen kiinalaisen käsityksen mukaan ihmisen on parempi asua lähellä maanpintaa kuin tornitalon korkeuksissa, kuten Pekingissä asutaan.
– Suomessa voi käydä suihkussa milloin vain, ja täällä voi juoda kraanavettä, Suomessa asuva kiinalainen opas kertoo.
Hän kertoo myös vahvoista suomalaista naisista ja rauhallisista miehistä. Isät eivät täällä lyö lapsiaan.
Ryhmä on tyypillinen kiinalainen turistiryhmä. He ovat ostaneet matkatoimiston järjestämän valmismatkan Pohjoismaihin. Suomeen he tulivat, koska se on osa kiertomatkaa.
Suomi ei ole kiinalaisten turistien pääkohde.
Kiinalaisten turistien määrä kasvaa nyt kohisten kaikkialla maailmassa sitä mukaa kuin keskiluokka Kiinassa vaurastuu.
Meneillään on kiinalaisen turismin ensimmäinen aalto. Sitä voisi verrata suomalaisten etelänmatkailuun 70-luvulla. Suomalaisetkin lensivät valmismatkoille, söivät matkoillaan mielellään kotimaasta tuttua ruokaa ja puhuivat huonosti vieraita kieliä.
Kiinalaisryhmä valitsee keskuudestaan haastateltavaksi edustavan naisen, lääkäri Liaon.
Eläkkeellä oleva Liao toimi aiemmin sisätautilääkärinä Pekingissä. Kun hän jäi eläkkeelle kuusikymppisenä, hän ryhtyi matkustelemaan. Nyt hän on 67-vuotias, mutta näyttää ikäistään nuoremmalta.
– Haluamme nyt lyhyessä ajassa käydä mahdollisimman monissa maailman maissa ja nähdä paikallisten ihmisten elämää ja tapoja, hän kertoo.
Liao on matkustellut yli kahdessakymmenessä maassa, muuan muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Englannissa, Espanjassa, Portugalissa, Ranskassa, Etelä-Afrikassa, Intiassa, Venäjällä, Japanissa ja Etelä-Koreassa.
Hänen mielestään matkailu laajentaa ajatusmaailmaa:
– Me kannatamme maailmanrauhaa. Maailman kaikkien ihmisten tulisi olla yhtä perhettä, eikö vain? Liao hymyilee kohteliaasti.
Rakennustyömaiden takana, Helsingin Kalasataman nuhjuisilla perukoilla sijaitsee ravintolalaiva. Sieltä avautuu komea panoraama Helsinkiin: Korkeasaari, jäänmurtaja Otso Katajanokalla, Uspenskin katedraali, Senaatintorin tuomiokirkko, Sörnäisten hiilikasat.
Kiinalaisille tarjotaan laivalla lounaaksi paikallista ruokaa: lohikeittoa. Päivälliseksi kiinalainen opas lupaa kunnon ruokaa kiinalaisessa ravintolassa.
Turistit syövät, ottavat kuvansa ja poistuvat nopeasti takaisin bussiin.
Kiinalaiset maistavat mielellään paikallisia ruokia, varsinkin kala kiinnostaa heitä, mutta viimeistään toisena päivänä he yleensä toivovat jo kiinalaista ruokaa.
Ja ruoan kanssa he juovat kuumaa vettä tai teetä. Kuumaa vettä on oltava aina tarjolla. Kiinalaisten suosimien hotellien auloissa kuumavesipisteet ovat jo arkipäivää. Turistit täyttävät niistä termoksensa päiväretkille lähtiessään.
Lounaan jälkeen ovat vuorossa Sibelius-puisto, Temppeliaukion kirkko sekä Senaatintori. Monilla tuntuu jo olevan kiire ostoksille.
Esplanadin puistossa kiinalaisnaisten käsivarsilla roikkuu Louis Vuittonin ostoskasseja. Sekä miehillä että naisilla on mukanaan pussitolkulla Ecco-kenkiä.
Shoppaileva kiinalainen turisti on eri maata kuin japanilainen. Siinä missä japanilainen ostaa suomalaista designia – Marimekkoa, Iittalaa ja muumeja - kiinalainen käyttää lomakassansa kansainvälisiin merkkeihin.
Ja kun kiinalainen lähtee lomamatkalle, hän ei pihtaile. Kiinalainen turisti kuluttaa lomamatkallaan Suomessa enemmän kuin kukaan muu: keskimäärin 656 euroa. Venäläinen turisti käyttää matkansa aikana 174 euroa.
Monissa Helsingin keskustan liikkeissä työskenteleekin nykyisin kiinankielisiä myyjiä.
Kiinalainen kuluttaisi ehkä vieläkin enemmän, jos se olisi tehty hänelle nykyistä helpommaksi. Kiinalaisten suosima Union Pay -maksukortti on kuitenkin käytössä vain osassa niistä kaupoista, jotka kiinnostavat kiinalaisia.
Maailman kolmanneksi yleisimmän maksukortin ovat ottaneet käyttöönsä ensimmäisinä lentokentän kauppojen lisäksi Helsingin keskustan koru- ja kelloliikkeet sekä laukkukaupat. Niissä on tarjolla kalliita tuotteita, joten asiakkaan käteinen loppuu helposti kesken. Kiinalaiset maksaisivat mielellään myös kännykällä.
Uusi ilmiö Helsingin keskustan katukuvassa ovat monet meripihkakoruja myyvät liikkeet. Meripihka on aasialaisten turistien suosiossa.
Rouva Lai ja herra Yuan ihastelevat katumyynnissä olevia mustikoita helsinkiläisellä kävelykadulla. “Ympäristöystävällisiä”, he nyökyttelevät. He odottelevat muuta ryhmää, joka on edelleen vaatekaupassa ostoksilla.
Yuan kertoo ostaneensa Suomesta lasitaidetta, kenkiä ja merkkivaatteita. Pari kehuu saamaansa palvelua, vaikka yhteistä kieltä ei kaupassa löytynytkään.
– Käytimme elekieltä ja kynää, suomeahan me emme osaa, he kertovat tulkin avustamana.
– Spasiba, rouva Lai sanoo venäjäksi jatkaessaan matkaansa.
Kaikkia shoppailu ei kuitenkaan kiinnosta.
Rouva Liu ja herra Tian korostavat moneen otteeseen, että ovat tulleet tänne näkemään ja kokemaan uutta.
– Jos näen jotakin, mistä pidän, niin sitten ostan. Tärkeintä on nähdä luontoa ja maisemia. Kokea aurinkoa ja kuuta. Sellaista mitä Kiinassa ei ole.
Pariskunta korostaa, että Kiinasta saa kaikkea, myös merkkituotteita, joten niitä ei tarvitse lähteä Euroopasta asti ostamaan.
– Ei ole mitään erityistä, mitä haluaisimme täältä hankkia, he sanovat suoraan.
Vaikka kiinalaiset ryhmät ovat nykyisin tuttu näky Helsingin katukuvassa, suurin osa kiinalaisista matkailijoista käy edelleen Suomessa ainoastaan vaihtamassa konetta matkallaan Euroopan suuriin kaupunkeihin. Kiinalaisten matkustajien määrä Helsinki-Vantaan kentällä kasvoi viime vuonna peräti 50 prosenttia edellisestä vuodesta.
Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama Stopover Finland -kampanja yrittää nyt houkutella vaihtomatkustajia pysähtymään Suomeen. Pääkaupunkiseudun ja Lapin lisäksi aasialaisille markkinoidaan saaristoa ja järvi-Suomea. Valmiiksi räätälöidyillä retkipaketeilla houkutellaan pysähtymään edes päiväksi Suomeen.
Visit Finlandin ohjelmapäällikkö Heli Mende tunnistaa suomalaisen matkailuelinkeinon pullonkaulan: laadukasta majoitusta ei ole riittävästi tarjolla sesonkiaikoina suosituimmissa kohteissa.
Aamiaisemäntä Johanna Lehto kantaa Rantasipi Airport -hotellin aamiaispöytään lisää kiinalaista puuroa ja kiinalaiseen tapaan maustettuja kurkkuja.
– Puuro on kiinalaisesta riisistä höyrykeitettyä puuroa. Puuron kanssa he syövät chiliöljyä. Öljyssä on kanelitankoja, chiliä ja sokeria, Lehto esittelee.
Kananmunia menee hurjia määriä, samoin puuroa – sekä suomalaista että kiinalaista. Kasvikset, hedelmät ja kalat. Kaikki näyttää maistuvan.
Aamiainen on kiinalaisille päivän tärkein ateria. Sitä paitsi pian on edessä pitkä lento takaisin Pekingiin.
Ruokasalissa on rauhallista. Ei pienintäkään tietoa äänekkyydestä ja melusta, joista kiinalaisia turisteja on moitittu. Ehkä heille on opetettu, että Suomessa syödään hiljaa.
Restel-ketjun hotelleissa on valmistauduttu kiinalaisten turistien kasvavaan määrään muun muassa perehtymällä kiinalaiseen tapakulttuuriin. Opasteet ja turvallisuusinfot ovat kiinaksi. Hotellissa voi maksaa Union Pay -kortilla ja katsoa kiinalaista tv-kanavaa. Aulassa on aina tarjolla kuumaa vettä. Rantasipi Airportin vastaanotossa on kiinankielinen harjoittelija.
– Pieniä, tärkeitä asioita, joita he ovat toivoneet, hotellinjohtaja Katja Puistola luettelee.
Suuret massat manner-Kiinasta matkustavat yhä isoissa ryhmissä, mutta yksittäismatkailun trendi on jo tuloillaan. Nuori sukupolvi ei halua kulkea ryhmän mukana vaan hakee yksilöllisiä elämyksiä ja kokemuksia.
Ryhmäkoot pienenevät muutenkin: yhä useampi matkustaa pienissä, kuudesta kymmeneen hengen ryhmissä. Suosittuja ovat niin sanotut extended family -ryhmät. Matkalle on silloin lähdetty kolmessa sukupolvessa. Mukana saattavat olla isovanhemmat sekä äidin että isän puolelta.
Matkailualalla pohditaan nyt, miten monenkirjaviin yksilöllisiin toiveisiin pystyttäisiin entistä paremmin vastaamaan.
Hongkongilaisista jo 70 prosenttia on yksittäismatkailijoita. He käyvät täällä muun muassa bongailemassa revontulia.
Kiinasta katsoen koko Pohjois-Eurooppa on yhtä ja samaa.
Lääkäri Lioun mieleen jää matkalta erityisesti Norjan kauniit vuonot sekä laivamatka Tukholmasta Suomeen. Itämeri oli kaunis.
– Meri sai minut tuntemaan oloni seesteiseksi. Tämä matka on ollut oikein onnistunut, Liou sanoo.
Ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan olleen Wangin mielestä ihmisten ajattelu on täällä vilpitöntä.
– Pidän täkäläisestä elämäntyylistä. Näinä muutamana päivänä olen huomannut, että ihmiset ovat rehellisiä ja luonnollisia. Ehkä kylmä ilmasto tekee ihmisistä kaukonäköisiä ja harkitsevaisia.
– Varmaankin tuo avoin elämänasenne on yksi syy siihen, miksi täällä on onnellista elää, hän arvelee.
Seuraavaksi Wang aikoo matkustaa Amerikkaan tai Australiaan.
Lähteet: Visit Finland, Unitours Oy, Stockmann, Restel Oy, Nets, Ulkoasianministeriö
Aiheesta lisää A-studiossa maanantaina 11.7. klo 21.00, TV1.