Auringonvalon piristävä vaikutus on monelle tuttu: kun taivas on kirkas, on mielikin iloinen. Harmaalla sadesäällä olo puolestaan tuntuu väsyneeltä ja vetämättömältä.
Ihan näin yksinkertainen ei yhtälö ole, mutta sää kyllä vaikuttaa mielialaan ihan tutkitusti.
– Sillä, miten valoisaa, kylmää tai helteistä on, on vaikutusta ihmisten hyvinvoinnin tunteeseen, kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Toiset kokevat sään vaikutukset voimakkaammin kuin toiset. Partosen mukaan herkkyys sään ja vuodenajan vaihtelulle on vahvasti yksilöllistä ja osittain myös perinnöllistä.
Toisinaan puhutaan myös meteopatiasta eli sääherkkyydestä.
– Kyllä sellainen ilmiö varmasti on olemassa, mutta siitä tiedetään vielä hyvin vähän. Kattavia selvityksiä ei ainakaan Suomessa ole tehty.
Eniten tiedetään lämpötilan ja valon vaikutuksesta ihmiselimistöön.
– Valon suhteen tiedetään hyvinkin tarkasti, miten valo silmän kautta elimistöön tultuaan vaikuttaa vireystilaan ja mielialaan, Partonen sanoo.
Valon lapsia ja sateen ystäviä
Tutkimustulokset sään vaikutuksista mielialaan ovat osittain ristiriitaisia: joissakin tutkimuksissa yhteyttä sään ja mielialan välillä ei ole havaittu, joissakin tutkimuksissa yhteys on ollut hyvinkin selvä.
Tätä voi ainakin osittain selittää se, että sää ei vaikuta ihmisten mielialaan samalla tavalla. Partosen mukaan useimmat kokevat valoisuuden ja auringonpaisteen myönteisenä – mieliala kohenee ja toimintatarmo kasvaa – mutta poikkeuksiakin on.
"Hän miettii, miksi toinen täällä valon lapsi on ja toinen yötä rakastaa."
Reino Helismaa, Päivänsade ja menninkäinen
– On ihmisiä, jotka kokevat voimakkaan auringonpaisteen vointiaan heikentäväksi. Joillekin auringonpaiste voi tuottaa suoranaista kipua etenkin keväällä, kun muutos pimeistä talvisäistä aurinkoisiksi kevätpäiviksi on hyvin suuri.
Muutama vuosi sitten julkaistussa tutkimuksessa jaoteltiin ihmiset neljään tyyppiin sen mukaan, miten he reagoivat auringonvaloon ja sateeseen: on kesän rakastajia, sateen vihaajia, kesän inhoajia sekä heitä, joihin säällä ei juuri ole vaikutusta.
Kesän rakastajat ovat muita iloisempia ja vähemmän vihaisia aurinkoisina ja lämpiminä päivinä, ja sateen vihaajat ovat surullisempia sateisina päivinä. Kesän inhoajat puolestaan ovat onnellisimpia sateisina päivinä ja tuntevat olonsa ikäväksi silloin, kun lämpötila nousee korkeaksi.
Hyvä seura tekee ikävästäkin säästä mukavan
Säälle ei ihminen mitään voi, joten parasta olisi kai kuitenkin opetella tulemaan toimeen sen kanssa. Fyysisiä tuntemuksia ei juuri voi muuttaa, mutta omia asenteitaan ja ajatuksiaan voi yrittää säätää.
Esimerkiksi säähän kohdistuviin odotuksiiin voi itse vaikuttaa. Jos koko talven mielessään kuvittelee, kuinka kesälomalla löhöilee aurinkotuolissa ja liottelee varpaitaan lämpöisessä järvivedessä, niin onhan se pettymys, kun lomasää tosielämässä onkin jotain ihan muuta.
– Asiaa voisi auttaa se, ettei vaatisi tiettyjä asioita säätilalta. Ei kannattaisi suunnitella liian pitkälle eteenpäin ja odottaa juuri tietynlaista säätä, jotta voi tehdä juuri tietynlaisia asioita, Partonen neuvoo.
Partosen mukaan sään kokemiseen vaikuttaa paljon myös se, onko yksin vai toisten ihmisten seurassa.
– Hyvässä seurassa ikävämpikin säätila saattaa tuntua yllättävän mukavalta.