Utsjokelaiset eivät säästele sanojaan arvioidessaan viime viikolla julkaistua Norjan ja Suomen välistä Tenon kalastussopimusluonnosta.
– Norjan ja Suomen viranomaiset ovat taas kusemassa saamelaisten päälle, lataa utsjokelainen Aslak Pieski.
Pieski ja kuutisenkymmentä muuta Tenonjokilaakson asukasta sekä Suomen että Norjan puolelta olivat kerääntyneet Tenon sopimusta koskevaan tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Utsjoelle torstaina.
Toinen mokoma seurasi tilaisuutta internetin kautta.
Salissa yksimielisyys siitä että sopimus on epäonnistunut
Utsjoen Ailigas-talon salissa vallitsi torstaina yksimielisyys siitä, että uusi Tenon sopimusluonnos on epäonnistunut.
Avoimen tilaisuuden jälkeen Suomen ja Norjan kalastuskuntien edustajat alkoivatkin valmistella suljettujen ovien takana yhteistä lausuntoa Tenon sopimuksesta.
Yhteisellä lausunnolla toivotaan olevan suurempi painoarvo kuin useilla yksittäisillä.
– Se on ihme, jos molemmin puolin Tenoa ihmiset ovat samaa mieltä sopimuksesta ja jos sillä ei ole mitään arvoa, niin enää millään ei ole arvoa, sanoo Veikko Porsanger Utsjoelta.
“Saamelaisilla ei ole enää perustuslaillista turvaa”
Tenolle suunnitellut rajoitukset iskevät etenkin saamelaisten perinteiseen pyyntiin, jota rajoitetaan 80 prosenttia nykytasosta.
Matkailupyyntiä rajoitetaan noin 40 prosenttia.
Aslak Pieskin mielestä Tenon kalastus on oleellinen osa alueen saamelaisuutta.
– Perinteisen lohestuksen rajoittaminen iskee meidän pääverisuoniimme, Pieski sanoo.
Lisäksi kaupunkisaamelaisille oikeudenhaltijoille tulee totaalikielto: he eivät enää pääse pyytämään perinteisillä tavoilla ollenkaan vaan se rajoitetaan vain Utsjoella asuvien oikeudeksi.
– Perustuslain turvaa ei ole enää etenkään heillä, jotka asuvat muualla. He eivät pääse enää pyytämään esimerkiksi verkolla. Sen sijaan mökkejä tänne rakentaneiden perustuslailliset oikeudet turvataan, mutta saamelaisten kohdalla menetellään toisin, Pieski summaa.
Aslak Pieski ihmettelee turistien asemaa uudessa sopimuksessa.
– Turistit nostetaan aivan uudelle tasolle, ne jotka ovat ostaneet täältä maita ja rakentaneet Tenonrannalle taloja ja mökkejä. Norjan puolen ihmiset eivät hyväksy tätä rakentamista. Se on lisääntynyt paljon ja tämän sopimuksen myötä se tulee lisääntymään entisestään. Lopussa paikallisia ihmisiä joudutaan rajoittamaan, Pieski moittii.
“Teno on monille aivan sama kuin sielu”
Olof Hansen oli tullut Utsjoen tilaisuuteen Venekentältä, Norjan puolelta.
Hänen mielestään viranomaiset ovat ylenkatsoneet paikallisia ihmisiä käsitellessään Tenon sopimusta.
– Olen järkyttynyt asiasta. En osannut edes kuvitella tällaista tilannetta, jossa viranomaiset ylenkatsovat paikallisia ja tallovat alueen demokratian jalkojensa alle, Hansen päivittelee.
Lohestuksella on Hansenin mukaan suuri merkitys Tenonlaakson asukkaille. Uuden sopimuksen myötä siihen liittyvä saamelainen perinnetieto on hänen mukaansa vaarassa hävitä.
Hän muistelee aikoja, jolloin Teno oli kaikin tavoin tärkeä ihmisille. Hansen pelkääkin, että tulevaisuudessa Teno menettää merkityksensä alueen ihmisten keskuudessa ja sitä myöten yhteisössä elävä perinnetieto katoaa.
– Meidän sukupolvellemme Teno oli sama kuin monille sielu. Keväällä aikaisin jo alettiin katsella Tenon suuntaan lohta odotellessa ja syksyllä Tenosta tuli meidän kulkureittimme, Hansen muistelee.
Olof Hansenille Tenolla kalastaminen on ollut elämäntapa.
– Minä olin kuusivuotiaana ensimmäistä kertaa veneessä lohenpyynnissä vanhempieni ja omien ihmisteni kanssa. Minulta ei ole jäänyt kuin yksi kesä väliin. Se oli vuonna 1947, kun olin armeijassa, Hansen kertoo.
“Teno on se syy miksi asumme täällä”
Odd Ivar Solbakken Tenon kylästä Norjan puolelta osallistui myös kaksi tuntia kestäneeseen tilaisuuteen torstai-iltana.
– Samaa tahtia edetään. Asiat menevät samaan suuntaan kuin ennenkin. Enimmäkseen ulkopuolisten ihmisten asioita hoidetaan ja paikkakunnan ihmisten kavennetaan, Solbakken valittelee.
Myös Solbakken painottaa Tenon merkitystä.
– Teno on se syy miksi asumme tässä laaksossa. Vesi ja vesistö. Lohestus on ollut iät ajat tärkeää ja sillä on edelleen suuri merkitys talouksille täällä.
Paikallinen ei usko tutkijoiden tilastoihin
Odd Ivar Solbakken ei usko tutkimustietoihin, joiden mukaan lohi olisi Tenossa vähentynyt.
– Pitää muistaa, että tilastot kootaan saalistietojen perusteella. Nythän on se tilanne, että patopyytäjät ovat vanhentuneet ja nuoret eivät enää välitä pyytää. Perinteisillä pyyntimenetelmillä kuten padoilla ja verkoilla kalastavat ovat vähentyneet 80 prosenttia eikä uusia tule tilalle.
– Silti puhutaan, että lohi on vähentynyt. Tietysti se on vähentynyt, kun ei ole enää taitavia pyytäjiä, jotka raportoivat saaliita, Solbakken väittää.
Kunta ja matkailuyrittäjät vastustavat uutta sopimusta
Tenon sopimuksesta on mahdollista lausua elokuun alkuun asti.
Utsjoen kunta aikoo lausunnossaan vaatia neuvotteluiden aloittamista uudestaan.
Yle Sápmin haastatteleman nuorgamilaisen matkailuyrittäjän mielestä Tenon sopimuksella olisivat katastrofaaliset vaikutukset turismiin, matkailuun ja kerrannaisvaikutuksineen kaikkeen yritystoimintaan Utsjoella.
Tenon sopimus- ja kalastussääntöluonnoksen yhteydessä julkaistiin myös maa- ja metsätalousministeriön virkamiehen taustamuistio, jonka mukaan kalastus Tenolla olisi tutkimustulosten valossa perusteltua kieltää kokonaan kolmen vuoden ajaksi.
Tenon sopimuksen neuvottelukunnan kaikki utsjokelaiset jäsenet jättivät jo yhteisen eriävän mielipiteen Tenon sopimusneuvotteluiden tuloksesta, sillä heidän mielestään sopimus rikkoo saamelaisten perustuslaillisia oikeuksia, kuten omistusoikeutta.
Neuvottelukunnan paikalliset jäsenet väittävät myös, että heitä pidettiin pimennossa neuvottelujen kuluessa ja jopa heitettiin ulos salista kesken neuvotteluiden.
Neuvottelukunnan puheenjohtaja, ministeriön virkamies on luvannut tutustua utsjokelaisten eriävään mielipiteeseen huolella.
