Mustat ja heidän tukijansa kohtasivat perjantai-iltana Black Lives Matter -tilaisuudessa. Pitkä jono ulottuu korttelin ympäri. Vain puolet halukkaista pääsee sisään 250-paikkaiseen Underground Museum -teatteriin.
Loput jäävät kadulle keskustelemaan keskenään tummenevaan iltaan. Aiheena on poliisiväkivalta, mutta yksikään poliisi ei ole tullut valvomaan joukkotilaisuutta.
– Miesten kuolema Minnesotassa ja Louisianassa tuntuu kauhealta. Se on häpeä ja haluaisin tapausten loppuvan, rastalettinen elokuvantekijä Steven Foley suree.
Mustilla huonoja kokemuksia poliisista
Melkein jokaisella afroamerikkalaisella miehellä on huonoja kokemuksia poliisista. Ihmisten kokemuksia yhdistää se, että mustien mukaan heitä epäillään aina ensimmäiseksi milloin mistäkin rikoksesta. Stevenilläkin on tästä omakohtainen kokemus.
– Olin 18-vuotias ja kesälomalla yliopistosta, kun joku naapurustossamme ampui pikkukiinalaisia ilotulitteita. Naapuri luuli tulitteiden ääniä laukauksiksi ja soitti poliisille. Paikalle ampaisi useita poliisiautoja. Poliisit määräsivät meidät seisomaan autoamme vasten ja kuulustelivat meitä. Se oli kamala tilanne, Foley kuvailee.
Tapauksen voisi pistää sattuman tiliin, paitsi että tämänkaltaisia kokemuksia tapahtuu säännöllisesti melkein jokaiselle mustalle miehelle. Software-insinööri Roy Dixon on vedetty autostaan ulos kolme kertaa kuukauden aikana.
– Milloin kyseessä on keltaisia liikennevaloja päin ajaminen, milloin joku muu pikkuasia. En ikinä aja rikkinäisellä takavalolla tai vanhentuneella rekisteritarralla. En halua antaa poliisille mitään syytä pysäyttää minua, Dixon sanoo vakavana.
Lapsille käyttäytymisohjeet poliisin kanssa
Taiteilija Lili Bernard muistelee tapausta, jossa hän oli miehensä ja lastensa kanssa automatkalla. Lili kertoi miehelleen vitsin, jolloin kummatkin etupenkillä istuneet vanhemmat puhkesivat nauramaan. Tilanteen näki viereisellä kaistalla ajava poliisi. Hän pysäytti Bernardien auton, pyysi nähdä henkilötodistukset ja kysyi, mikä niin hauskaa oli.
Bernard onkin ohjeistanut kuutta lastaan siitä, miten toimia poliisin kanssa.
– Älä koskaan käytä huppua. Poliisi saattaa pitää sitä epäilyttävänä. Ole aina kohtelias ja pidä kätesi ylhäällä, jotta poliisi näkee ne. Tämä saattaa tuntua hätävarjelun liioittelulta, mutta on linjassa viime aikojen tapahtumien kanssa, Lilin 18-vuotias poika Isaiah kuvailee.
Äiti sanoo asian vielä suoremmin.
– Emme ole turvassa. Poliisi ei palvele tai suojele meitä. He ovat meille hyvin vaarallisia. Meidän on oltava äärimmäisen varuillamme, Lili laukoo.
Väkivaltaisuudet raastavat mustia
Mustien amerikkalaisten ja poliisin välit kokivat tällä viikolla entistä kovemman kolauksen. Kahdessa eri tapauksessa musta mies kuoli täysin perusteettomasti poliisien luoteihin.
St. Paulissa, Minnesotassa Philando Castile pidätettiin, koska hänen autonsa takavalo oli mennyt rikki. Castile ilmoitti omistavansa aseenkantoluvan ja, että hänellä on ase autossaan. Mutta kun mies alkoi kaivaa esiin henkilötodistustaan, poliisi ampui Castilen autoonsa morsiamensa viereen.
Baton Rougessa, Louisianassa poliisi pidätti cd-levyjään kadulla kaupanneen Alton Sterlingin. Poliisit painoivat miehen maahan ja ampuivat kuoliaaksi. Kummastakin tapauksesta levisi maailmalle kännykkävideo.
– Se on sydäntä raastavaa. Itkin videot nähtyäni, ne vaikuttivat minuun niin paljon, Roy Dixon tilittää.
Väkivalta kylvää väkivaltaa
Hyväntekeväisyysjärjestöä vetävä Tamika Lamison tuli hakemaan lohtua Black Lives Matter -tilaisuudesta.
– Poliisiväkivalta on jatkunut pitkään ja systemaattisesti. Joka kerta kun väkivaltaisuuksia tapahtuu, tuntuu kuin saisi nyrkistä päin naamaa, Lamison luonnehtii.
– Kytät tekevät, mitä tekevät, eivätkä koskaan joudu teoistaan edesvastuuseen, nainen lisää.
Dallasissa armeijan veteraani Micah Johnson ampui viisi poliisia kuoliaaksi ja haavoitti kahtatoista ihmistä kostona St. Paulin ja Baton Rougen tapahtumista.
– Sillä kaverilla oli päässään jotain vialla. Kaikki viittaa jälkitraumaattiseen oireyhtymään. Väkivalta sai miehen pois tolaltaan, Tamika uskoo.
Kukaan tilaisuuden yleisöstä ei hyväksy Dallasin kostoiskua.
Mustan miehen pelko
Mustien ja poliisin välit ovat nyt niin vaikeat, että tarvitaan hyviä neuvoja suhteiden parantamiseksi.
– Poliisit on saatava vastuuseen teoistaan. Poliisiksi pyrkiville pitäisi tehdä mielentilatutkimus, Tamika ehdottaa.
Los Angelesin poliisissa on tehty paljon töitä luottamuksen saavuttamiseksi mustan väestön kanssa. Lainvalvojiksi on palkattu runsaasti mustia poliiseja. Mutta kaupungissa koko ikänsä asunut kätilö Debbie Allen ei ota poliisin ponnisteluja kuuleviin korviinsa.
– Et voi partioida ympäristössä, jossa et asu ja jossa et tunne oloasi miellyttäväksi. Olet jo valmiiksi peloissasi tähän yhteisöön mennessäsi. Sinulla on ennakkoluuloja asukkaista, Allen sivaltaa.
Allenin mielestä kaiken takana on valkoisen miehen pelko mustaa miestä kohtaan.
Muutoksen aika
Näyttelijä-kirjailija Chandra Russellin mielestä nyt on aika toimia.
– Koko oikeusjärjestelmä vaatii täydellisen uudistuksen oikeusasteista poliiseihin. Tällä hetkellä systeemi on epäoikeudenmukainen. Köyhän ja värillisen henkilön rikos ei olekaan rikos, kun sen tekee valkoinen ja varakas ihminen, Russell pamauttaa.
Nykyään kaikkien ulottuvilla olevien kännykkävideoiden on arveltu ennaltaehkäisevän poliisiväkivaltaa, koska poliisin uskotaan välttävän kovia otteiden videoiden takia. Useilla paikkakunnilla poliiseille on annettu iholla kannettavat kamerat.
– Videot vain seuraavat tapahtumia. Olemme jo nähneet useita sellaisia. Videoinnin pelko ei estä tapahtumia. Ne ovat kuin laastari haavalle, joka vaatisi leikkausta, Roy Dixon tuhahtaa.
– Sitä paitsi poliisi voi halutessaan tuhota videomateriaalin tai ottaa sinulta kännykän pois, mies jatkaa.
Helppoja vastauksia ei näytä löytyvän.
Koulutusta pitäisi lisätä
Etelä-Kalifornian yliopiston journalistiikan professori Christopher Smith arvelee, että koulutus auttaisi.
– Tämä on niin monimutkainen kysymys. Kouluihin kaivattaisiin alakoulusta yläkouluun ulottuva opetusohjelman muutos. Jokaiselle amerikkalaislapselle pitäisi opettaa historiaamme monikulttuurisena yhteiskuntana sekä etenkin mustien ja valkoisten välisiä suhteita, Smith patistaa.
Myös poliisivoimat pitäisi professorin mukaan syynätä tarkasti.
– Tarvitsemme perusteellisen ja ulkopuolisen selvityksen maan kaikista poliisilaitoksista. Poliisien toimintaohjeet kaipaavat uudistusta ja poliisien on saatava opetusta eri kulttuurien kanssa toimimisesta, professori vaatii.
Autovalmistaja General Motorsin työntekijä Adrial Sanders on samaa mieltä.
– Meidän on uudistettava tavat, joita poliisi käyttää kansalaisten kanssa toimiessaan. Ihmisiä voi esimerkiksi pidättää ampumatta heitä. Ongelmana on, että poliisit koulutetaan kuin sotilaat ja tämän takia he näkevät jokaisessa ihmisessä potentiaalisen uhan.
Sandersin mielestä poliisilla on usein sormi liian herkästi liipasimella.
– Ehkäpä tuliaseen sijaan poliisi voisi vetää esiin ensin sähkölamauttimen tai pippurisuihkeen, Adrial ehdottaa.
Tomi Hinkkanen, Los Angeles