Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Ensimmäinen malminetsintälupa saamelaisalueelle

Saamelaisalueelle on myönnetty ensimmäinen malminetsintälupa uuden kaivoslain aikana. Kyseessä on Käsivarressa, Enontekiöllä sijaitseva alue, joka kuuluu poronhoitoalueeseen, Käsivarren erämaa-alueesen, Natura-alueeseen ja soidensuojelualueeseen.

Lätäs1-málmmaohcanguovloohcamuš
Kuva: Tukes
Pirita Näkkäläjärvi
Avaa Yle-sovelluksessa

Saamelaisalueelle on myönnetty malminetsintälupa ensimmäistä kertaa nykyisen kaivoslain aikana.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt malminetsintäluvan Geologian tutkimuskeskus GTK:lle Lätäsenon–Hietajoen-alueelle Käsivarteen, Enontekiölle.

Perusteluissa todetaan, että hakija on osoittanut, että kaivoslaissa säädetyt edellytykset täyttyvät eikä luvan myöntämiselle ole kaivoslaissa säädettyä estettä.

Lupa on voimassa neljä vuotta.

Ei oikeuta aloittamaan kaivostoimintaa

GTK sanoo hakemuksessaan, että tutkimukset sisältävät pelkästään näytteenottoa kairaamalla sekä mahdollisesti geofysiikan maastomittauksia tarveharkintaisesti. Tutkimukset suoritetaan talviaikana.

Malminetsintälupa Lätäsenon-alueella ei oikeuta aloittamaan kaivostoimintaa.

– GTK:lla on oikeus tutkia geologisten muodostumien rakenteita ja koostumusta sekä tehdä muita kaivostoimintaa valmistelevia tutkimuksia ja muuta malminetsintää esiintymän paikallistamiseksi sekä sen laadun, laajuuden ja hyödyntämiskelpoisuuden selvittämiseksi, malminetsintäluvassa selvitetään.

GTK:n mukaan alueelta on mahdollista löytää kuparia, rautaa tai kultaa.

Natura- ja soidensuojelualuetta

Lupa on annettu Lätäsenon–Hietajoen-alueelle, joka on poronhoitoaluetta, Käsivarren erämaa-aluetta, Natura 2000 -aluetta ja soidensuojelualuetta.

Soidensuojelualueen takia GTK:lla tulee olla myös lainvoimainen lupa ympäristöministeriöstä ennen tutkimustoimien aloittamista.

Lätäs1-nimisen malminetsintäalueen pinta-ala on noin 390 hehtaaria.

Käsivarren paliskunta vastusti

Käsivarren paliskunta vastusti malminetsintälupaa muun muassa siksi, että sen mielestä luvanvarainen toiminta aiheuttaa huomattavaa haittaa poronhoidolle.

Saamelaiskäräjät lausui asiasta kolme kertaa vuosina 2014–2016. Saamelaiskäräjien mukaan Tukes ei ole selvittänyt luvan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin, kuten kaivoslaissa vaaditaan. Siksi Saamelaiskäräjätkään eivät ole voineet käsitellä lupahakemusta.

Enontekiön kunta ja Lapin liitto puolsivat lupaa.

Lapin Ely-keskuksen mukaan hakemuksen perusteella ei voida ottaa kantaa siihen, voidaanko hanke toteuttaa luontoarvot turvaten.

Metsähallituksen Lapin luontopalvelut sanoo lausunnossaan, että sen mielestä hakemuksen perusteella ei voida myöntää malminetsintälupaa.

Tukes piti keväällä neuvottelut

GTK aloitti kyseisen luvan hakemisen vuonna 2014.

Osana hakuprosessia Tukes järjesti tänä keväänä neuvottelut malminetsintäluvasta. Mukana oli edustajia Enontekiön kunnasta, Käsivarren paliskunnasta, Metsähallituksesta ja Saamelaiskäräjiltä.

Neuvotteluihin ottivat osaa Seppo Alatörmänen, Sari Keskitalo, Kimmo Lämsä, Eino Mäkelä ja Jari Rantapelkonen Enontekiön kunnasta, Jukka Konnunaho, Kimmo Pietikäinen ja Jarmo Rauhala GTK:sta, Per-Oula Juuso ja Tuomas I. Palojärvi Käsivarren paliskunnasta, Ulla-Maarit Magga ja Esko Aikio Saamelaiskäräjiltä sekä Ilkka Keskitalo ja Terho Liikamaa Tukesista.

Malminetsintäluvasta on mahdollista valittaa elokuun 8. päivään asti.

Korjattu 11.7.2016 klo 11:54: Valitusaika päättyy 8.8.2016 eikä 7.8.2016 kuten virheellisesti kerroimme.

Suosittelemme sinulle