Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Finavia jättää Malmin lentokentän tämän vuoden lopussa. Yle Helsingin Sun juttu -sarjassa kysytään tällä kertaa Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäeltä, miksi Malmin lentokenttä muutetaan asuinalueeksi.
Katso alla animaatio Malmin lentokentästä.
1."Miksi helsinkiläisiä ei kuunnella?"
Malmin lentokentän ystävien TNS Gallupilla teettämän kyselyn mukaan 59 prosenttia uusimaalaisista haluaisi säilyttää kentän toiminnan ennallaan. Jos asuntorakentamiselle asetetut tarpeet voitaisiin ratkaista järkevästi muuten, 68 prosenttia säilyttäisi kentän. Rakentamista kannattaisi 22 ja 13 prosenttia, jos muu ratkaisu löytyisi.
Kyselyyn vastanneista 423 helsinkiläisestä 54 prosenttia säilyttäisi lentokentän. Koko Uudellemaalle tehdyn kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttia, mutta koska helsinkiläisten osalta otanta on pienempi, myös virhemarginaali kasvaa 4,7 prosenttiyksikköön. Tarkalleen ottaen tulos on se, että 95 prosentin todennäköisyydelllä helsinkiläisistä 49,2 - 58,7 kannattaa lentokentän säilyttämistä.
Sinnemäki:
– Helsingissä on vuosikymmeniä ollut suunnitelma, että kun valtio lopettaa lentotoiminnan Malmilla, alue otetaan asuinrakentamisen käyttöön. Siinä vaiheessa, kun hallitus viime hallituskaudella päätti, että Finavia lopettaa toimintansa Malmilla, niin Helsingissä aloitettiin alueen käyttöönoton suunnittelu. Toki kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan suunnitelmiin, mutta kaupungilla itsellään ei ole perinteitä lentokentän pyörittämisestä. Kaupungilla on aina ollut se ajatus, että kun valtio ei enää lentotoimintaan tarvitse, niin alue otetaan rakentamisen tarpeisiin. Valtuusto on asiasta useita kertoja äänestänyt ja aina laaja enemmistö on ollut sillä kannalla.
Viimeksi maaliskuun lopussa Helsingin kaupunginvaltuusto päätti, ettei kuntalaisaloitetta kentän säilyttämiseksi aiheuta toimenpiteitä. Tuolloin RKP:n Björn Månsson ehdotti lentokenttäasian palauttamista uuteen valmisteluun, mutta valtuusto äänesti ajatuksen nurin äänin 55-29. Aloitteen oli allekirjoittanut 13 197 ihmistä.
Hallitus päätti Finavian vetäytymisestä Malmilta maaliskuussa 2014.
2. Miksi rakennetaan, vaikka arvioinnin mukaan ei kannata?
Helsingin kaupungin tilaamassa yleiskaavan taloudellisten vaikutusten arvioinnissa sanotaan, että "Yleiskaavaluonnoksen mukainen kerrosala (1,2 milj. km2) ei ole riittävä Malmin lentokentän alueen taloudellisen toteutettavuuden kannalta."
Sinnemäki:
– Kun alueita ja niiden rakentamiskelpoiseksi tekemistä vertaillaan, niin Malmissa kustannukset ovat ihan kohtuullisella tasolla Helsingin mittakaavassa. Mittakaava tietenkin on sellainen, että meillä on myös hyvin kalliita ja vaikeasti rakentamiseen otettavia alueita jo tässä vaiheessa otettu rakentamisen käyttöön. Siellä on taloudellisia haasteita, niin kuin on useimmilla alueilla. Uskon, että Malmi on taloudellisesti kannattava, kun suunnittelu tarkentuu.
3. Miksi ensimmäisenä estetään lentotoiminta?
Rakennustyöt alkavat kiitotien päästä ja vasta myöhemmin rakennetaan alueen reunoille. Miksi?
Sinnemäki:
– Olisi todennäköisesti hyvin vaikeaa yhdistää lentotoimintaa mihin tahansa sen alueen rakentamiseen, koska lentokenttähän tarvitsee ympärilleen hyvin laajat suoja-alueet ja lentokentän varaama alue tarkoittaa myös lentomelualueita. En usko, että sillä on lentotoiminnan jatkumisen kannalta merkitystä, että mistä kohdasta se rakentaminen lähtee käyntiin.
Ei ole välttämättä niin, että joku yksityinen operaattori pystyisi tässä väliaikana pyörittämään lentotoimintaa. Se on yksi mahdollisuus, ja se nähdään kun meillä on eri ehdotukset pöydällä ja käydään neuvotteluja. Kaupungilla on tarkoitus löytää alueelle hyvä ja mahdollisimman monia hyödyttävä väliaikaiskäyttö.
Meille on ilmoittautunut muutamia kiinnostuneita operaattoreita ja kevään aikana on käyty Finavian ja muiden kentältä poistuvien toimijoiden aikatauluja.
Toki kaikki väliaikaisehdotukset otetaan vakavasti ja nyt kerätään ideoita ja syksyn aikana on tarkoitus käydä keskusteluja ja neuvotteluja siitä, mikä on kaikkien kannalta paras väliaikaisratkaisu, Sinnemäki sanoo.
4. Mistä lentoväelle löytyy uudet tilat?
Malmin lentokentällä toimii esimerkiksi lentäjäkoulutusta ja lentopalveluita tarjoavia firmoja, joilta menee tilat alta, kun lentotoiminta lakkaa vuoden vaihtuessa.
– Kun Malmin kentällä lentotoiminta päättyy, ei Helsingin kaupungin alueella ole enää lentotoimintaa. Tietenkin lentotoimintaa harjoittavat yritykset voivat käyttää muita olemassa olevia lentokenttiä. Pallo siirtyy joko valtiolle tai yksittäisille kunnille, jotka ylläpitävät lentokenttiä.
Ja vielä lopuksi, kuinka keskustelu lentokenttäaktiivien kanssa on sujunut?
– Ei tästä tietenkään ole yhteisymmärrystä. Usein vaikka alkutilanne olisi vaikea, niin saadaan sellaisia ratkaisuja, että erilaisia toimintoja saadaan hyvällä suunnittelulla sovitettua yhteen ja kaikki voi olla tyytyväisiä. Sellaisia tilanteita on kaupunkisuunnittelussa paljon. Lentokenttä varaa itselleen niin suuren alueen, että ei ole mahdollisuutta, että löytyisi ratkaisu, että he jotka ovat halunneet siellä lentotoiminnan jatkuvan, olisivat tyytyväisiä.
Juttuun on haastateltu Anni Sinnemäen lisäksi projektinjohtajaa Sirpa Kalliota Helsingin kaupunginkansliasta sekä hallituksen puheenjohtajaa Timo Hyvöstä Malmin lentoaseman ystävät ry:stä.
Artikkelia täydennetty 18.7. kello 15.15: Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttia, helsinkiläisten vastausten virhemarginaali 4,7 prosenttia.
Nyt on aika äänestää seuraavaa Sun juttua! Mikä alla olevista vaihtoehdoista on se Sun juttu?
