Haitallisten vieraslajien torjunta-aineena käytettävälle glyfosaatille etsitään ekologisia vaihtoehtoja. Korvaavia aineita glyfosaatille haetaan muun muassa luonnonmukaisista valmisteista.
Esimerkiksi Haminassa on ryhdytty toimiin, jotta glyfosaattipohjaisista aineista voitaisiin luopua kokonaan. Taustalla on valtuustoaloite.
– Etikkapohjaisia torjunta-aineita on käytössä tällä hetkellä. Ja sitten on ihan mekaaninen torjunta, sanoo Haminan kaupungin vihertyönjohtaja Anne Repo.
Ekologisia torjunta-aineita käytetään varsinkin leikkipaikkojen läheisyydessä Kasvinsuojeluaineissakin on pyritty siirtymään luonnonmukaisiin menetelmiin kuten mäntysuopaliuokseen.
– Toistamme vain torjuntaruiskutukset useammin. Mieluummin niin päin, että ei tarvitsisi käyttää näitä aineita, jotka ovat haitallisia luonnolle ja myös käyttäjille. Työturvallisuus on meille tärkeä asia, Repo toteaa.
Etikkapohjaisia torjunta-aineita on käytössä tällä hetkellä. Ja sitten on ihan mekaaninen torjunta.
Eniten tutkittu torjunta-aine
Torjunta-aineena käytettävää glyfosaattia on tutkittu runsaasti ilman, että on pystytty varsinaisesti osoittamaan sen vaarallisuutta ihmiselle. Haitallisuuden määrittely on kuitenkin monisyisempää.
Turun yliopiston lehtorin Irma Saloniemen mukaan aine on myös antibiootti ja se tappaa ihmisissä eläviä suoliston mikrobeja valikoivasti.
Näin se tekee tilaa tauteja aiheuttaville bakteereille.
Glyfosaatista on paljon tutkimuksia muihin tehoaineisiin verrattuna. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston johtava asiantuntija Eija-Leena Hynninen pitää ongelmallisena, ettei tästä huolimatta toistaiseksi ole löydetty korvaavaa ainetta.
Glyfosaatin käytön ehtoja tarkennettiin viime viikolla. Jatkossa ei enää sallita POE-tallowamine-apuaineen sisältämistä valmisteissa. Euroopan Elintarvike- ja turvallisuusviranomainen on katsonut apuaineen olevan haitallisempaa kuin itse glyfosaatti.
Hynninen toivoo koejärjestyiltä hän toivoo tarkkuutta.
– On ollut tutkimuksia, joissa on ollut valmistetta eli mahdollisesti POE-tallowaminea. Silloin ei ole tutkittu pelkästään glyfosaatin vaikutuksia, vaan niiden valmisteiden, joissa on muitakin aineita.
Koivulietteestä haetaan myös korviketta
Taistelua vieraslajeja vastaan käydään myös Kuusankoskella Kouvolassa, jossa keskitytään etenkin jättiputken torjumiseen. Jättiputkiesiintymiä tuhotaan kaupungin ja valtion omistamilla alueilla käyttäen sekä mekaanista että kemiallista torjuntaa.
Kouvolassa torjuntaan käytetään nimenomaan glyfosaattia, koska parempaakaan ei ole tarjolla.
– Sen on todettu olevan tehokas jättiputkeen. Muuten olemme niittäneet, peittäneet tai kaivaneet. Koeluontoisesti olemme kokeilleet koivutislettä, sanoo Kouvolan kaupungin ympäristötarkastaja Jenni Ojala.
Tiedossa olevia kohteita on noin 300, joista osa sijaitsee yksityisten henkilöiden mailla. Vieraslajilain mukaisesti torjuntahenkilöstön tavoitteena on hävittää haitalliset lajit luonnosta.
Ihmisten toimet ratkaisevia
Omalla pihalla saa kasvattaa useimpia vieraslajeja. Hälyttäviksi määrät kasvavat, jos ne alkavat levitä naapurin puolelle tai lähimetsiin.
– Sitten täytyy hälytyskellojen alkaa soida. Ja tokihan täytyy huolehtia, että puutarhajätteet viedään jäteasemalle eikä lähimetsään, neuvoo Ojala.
Haitalliset vieraslajit päätyvät luontoon yleensä ihmisten vaikutuksesta. Joko kasvit on tuotu ulkomailta ja istutettu maaperään tai pesiytyvät puutarhajätteen kautta luontoon.
Sakea kasvusto varjostaa muita kasveja estäen niiden luonnonmukaisen kehityksen. Puun taimet ja jopa suojellut lajistot uhkaavat näin jäädä vieraslajin jalkoihin.
Tänä vuonna vietetään ympäristöministeriön nimeämää Vihervuotta viidettä kertaa. Teemavuoden tavoitteena on herättää yksityiset ihmiset, yritykset, kunnat ja kaupungit parantamaan omaa lähiympäristöään.
