Pokémon Go:ssa käyttäjät nappaavat virtuaalisia hahmoja älypuhelimen avulla puistoista, metsistä ja rakennuksista. Peliin on muodostunut oma sanastonsa, ja pelaajat iloitsevat onnistumisiaan ja surevat epäonnistumisiaan yhdessä.
Psykologi Jukka Häkkinen Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteiden laitokselta ei ihmettele suosiota.
– Pokémon Go on ovela paketti todellisen ja virtuaalisen maailman yhdistämistä, keräilyä ja aarteenetsintää. Ihminen jännittää, ponnistelee ja saa palkinnoksi mielihyvää.
Peli on pohjimmiltaan helppo, vaikka ei tuntisikaan jo 90-luvulla syntyneitä Pokémon hahmoja. Se vetoaa vanhaan kilpailuviettiin.
– Digitaalisten Pokémonien keräilyssä on jotakin samanlaista kuin kioskilta ostettavissa lätkäkorteissa, kilpailua siitä kenellä on paras hahmo, Häkkinen toteaa.
Ilmiöksi noussut peli julkaistiin Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa heinäkuun alussa. Se kohosi pikavauhtia ladatuimpien sovellusten joukkoon. Suosio kaatoi palvelimia ja pelin julkaisua Euroopassa lykättiin. Suomessa peli julkaistiin viime viikonloppuna.
– Pelin sosiaalisuus on koukuttavaa. Olioita metsästävillä on yhteinen tavoite ja keskustelun aloittaminen on helppoa, Häkkinen sanoo Ylen Prisma Studion blogissa.
On tutkittu, että suosituimpia pelejä määrittävät tietyt asiat. Ne yhdistävät vanhaa teknologiaa uuteen, niissä on löytöretkeilyn tuntua ja erityisesti ne koukuttavat pelaamaan muiden kanssa.
Häkkinen päätyi itsekin poikansa kanssa useiden kilometrien Pokémon-metsästykseen ja tapasi muita pelaajia.
Älypuhelin jälleen asialla
Pokémonien suosioon on löydetty maailmalla muitakin syitä. Esimerkiksi psykologi Andrew Przybylski arvioi BBC:n verkkosivuilla yhdeksi syyksi sen, että peli on juuri sopivan vaativa pelaajien väliseen kanssakäymiseen.
Lisäksi Przybylskin mukaan pelaamista edesauttaa tuttu teknologia: älypuhelin. Samalla tavalla tapahtui myös suomalaisen Angry Birdsin nopea leviäminen, tuttuun laitteeseen luotiin koukuttava peli.
Kolmas suosiota lisäävä tekijä on nostalgia. Monille Pokémonit ovat tuttuja jo parinkymmenen vuoden takaa, mutta nyt ne tarjotaan maustettuna uutuuksilla ja viihteellä.
Juuret mytologiassa
Antropologi ja uskontotutkija Hannah Gould kirjoittaa The Guardianissa, että Pokémonien suosion taustalla on japanilainen mytologia ja animismi eli sielu-usko. Sen mukaan kaikilla olioilla on sielu.
Pokémonien luoja Satoshi Tajiri sai inspiraatiota myös hyönteisistä, joita hän keräsi lapsuudessaan.
Japanin uskonto on shintolaisuus. Sen mukaan maailmassa on miljoonia kameja, eräänlaisia henkijumalia. Esimerkiksi kaikilla luonnonpaikoilla on oma kaminsa. Jos kamille uhraa ruokaa ja suitsukkeita, se tuo onnea ja menestystä. Vastaavasti kami voi ryhtyä kostonhaluiseksi, jos sitä ei kunnioiteta.
Gould löytää Pokémoneista ja kameista monia yhteisiä piirteitä. Aiemman Pokémon pelin Whiscash on kuin ilmetty japanilaisen mytologian namazu, maanjäristyksiä aiheuttava kissakala. Samalla tavalla Pokémon Shiftry on selvästi tengu eli peikko.
Vuonna 2006 julkaistussa Millennial Monsters: Japanese Toys and the Global Imagination –kirjassa Japanin tutkija Anne Allison totesi, että Pokémonien kaltaiset nykyajan ilmiöt ovat eräänlaista tekno-animismia, missä digitaalisille hahmoille luodaan henki ja sielu.
Timo Keränen
Tiina Torikka