Ruuan kotimaisuus on suomalaisille vuosi vuodelta tärkeämpää.
– Ruuan kotimaisuus on nouseva trendi läpi koko Suomen, S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu toteaa.
Yli neljä viidestä suomalaisesta pitää tärkeänä, että ruoka on kotimaista. Tämä käy ilmi Taloustutkimuksen vuoden 2015 Suomi Syö -tutkimuksesta. Ruokakassien sisällössä on kuitenkin eroja eri puolilla Suomea.
– Kotimaisen ruuan myynnissä on aika selkeä maantieteellinen jakauma, Business Controller Mika Ala-Tuori Keskosta sanoo.
Etelän isoihin kauppoihin mahtuu lisävalikoimaa
Keskon ruokakauppojen asiakkaiden ostoksista tuontiruuan osuus on suurin Uudellamaalla ja Hämeessä.
– Etelässä ovat suurimmat kaupat ja niissä kaikkein laajin valikoima. Lisävalikoimassa on usein niitä ei niin perinteisiä tuotteita, Mika Ala-Tuori arvioi.
– Toinen asia, jonka arvioin lisäävän tuontiruuan osuutta, on hedelmien kulutus.
Tuontihedelmien lisäksi eteläsuomalaisten ostoskasseihin päätyy Ala-Tuorin mukaan myös esimerkiksi etnistä ruokaa enemmän kuin muualla Suomessa. Kuluttajat saattavat myös olla muuta Suomea kokeilunhaluisempia ruuan suhteen.
Keskosta ei kerrota kotimaisen ruuan tarkkoja myyntiosuuksia eri maakunnissa, mutta ruokaketju jakaa Suomen kolmeen alueeseen. Erot ovat Keskon mukaan keskiarvoon verrattuna pari kolme prosenttiyksikköä. Kotimaassa tuotetun tai jalostetun ruuan osuus on vähäisin Uudellamaalla ja Hämeessä. Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Satakunnassa ja monin paikoin Pohjanmaalla sen osuus ostoksista on puolestaan keskimääräistä suurempi.
Uudellamaalla kelpaa myös tuontiruoka
Uusimaa erottuu muusta Suomesta myös silloin, kun kysytään mielipiteitä suomalaisesta ruuasta. Taloustutkimuksen vuoden 2015 Suomi Syö -tutkimuksen mukaan vain 74 prosenttia Uudellamaalla asuvista vastaajista piti tärkeänä, että ruoka on kotimaista. Muualla Suomessa näin ajatteli selvästi useampi, noin 85 prosenttia. Vastaajina oli kotitalouksien elintarvikeostoksista päättäviä ihmisiä, enimmäkseen naisia.
Uudellamaalla myös ajatellaan muuta Suomea harvemmin, että kotimaiset elintarvikkeet ovat ulkomaisia elintarvikkeita turvallisempia.
Uudellamaalla väestö on selvästi muuta maata nuorempaa. Alueella myös asuu paljon opiskelijoita, toimihenkilöitä ja asiantuntijoita.
Lähiruoka maistuu siellä, missä pelto on lähellä
Myös lähiruuan suosio jakaa Suomea. Kaikkein eniten sitä kertovat ostavansa Länsi-Suomessa ja pienillä paikkakunnilla asuvat. S-ryhmän kaupallisen johtajan Ilkka Alarodun mukaan lähiruokaa ostetaan varsinkin alueilla, joilla on paljon omaa ruokatuotantoa.
– Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa Satakunta. Suurissa kaupungeissa lähiruoka on hankalampaa määritellä, koska aivan naapuripellon tuotteita ei ole. Kaupungeissa arvostetaan pientuottajien tuottamaa ruokaa, vaikka se olisi tullut kauempaakin, Alarotu toteaa.
Lähitilojen tuotteiden suosio on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Suomi Syö -tutkimuksessa lähiruokaa kertoi ostavansa ainakin joskus jopa 95 prosenttia suomalaisista.
Luomua halutaan isoissa kaupungeissa
Luomu puolestaan on S-ryhmän kaupallisen johtajan Ilkka Alarodun mukaan selvästi suosituinta pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
– Kaupungeissa on paljon opiskelijoita, nuoria ja ruuan vastuullisuuteen ja terveellisyyteen huomiota kiinnittäviä ihmisiä. Maakunnissa luomun ja lähiruuan ero ihmisten mielikuvissa hämärtyy.
Laadukasta ja turvallista
Miksi kotimaista ruokaa sitten halutaan? Suomalaisen työn liiton teettämän Sinivalkoinen jalanjälki -tutkimuksen mukaan kaikkein tärkeimmät syyt ovat laatu, vaikuttaminen työllistymiseen sekä ruuan turvallisuus.
Suomalaisten työllistymistä ajattelee myös helsinkiläisessä ruokakaupassa ostoksia tehnyt Tuula Koski. Hän kertoo ostavansa Suomessa tuotettua ruokaa silloin, kun se on mahdollista.
– Ihan taloustilanteenkin vuoksi, että tukisin tätä suomalaista taloutta, Tuula Koski sanoo.
Myös kajaanilainen Hemmo Kauppinen haluaa ostaa kotimaista ja mahdollisimman läheltä.
– Esimerkiksi kalatiskillä katson, mistä kala on peräisin. Norjanlohi jää monesti hyllyyn. Mieluummin vaikka jotain kotimaista läheltä pyydettyä kuhaa, ahventa, muikkua tai siikaa. Onhan noita vaihtoehtoja, Hemmo Kauppinen toteaa.
Kuopiolaisen Pia Rossin ruokakoriin päätyy sekä kotimaista että tuontiruokaa. Ostopäätöksen ratkaisee viime kädessä se, onko ruoka hyvää.
– Maku. Se on ehkä se ykkösasia.