Monille tutussa "Hirsilaulussa" riimitellään, että tien laidas´ oli mökki, mökissä hirsiukko, ukolla hirsiakka, akalla hirsipoika, pojalla hirsiauto, autossa hirsipyörä, pyörässä hirsiaksel´ ja akselis hirsinaula.
Kun keskustelee Kontiolahden Selkien hulppeissa vaaramaisemissa kahden hirsiveistäjän ja -yrittäjän kanssa, tulee pakostakin mieleen, ettei vain Hirsilaulun naula olekin tarkoitettu iskettäväksi suomalaisen hirsialan arkkuun.
Vihreän kullan maassa hankaloitetaan hirsirakentajan työtä ja yrittämistä tänä päivänä monin eri tavoin. Käsityöläisen piilukirves tylsyy muun muassa betonirakentamista ja teollista tuotantoa suosiviin rakentamis- ja energiamääräyksiin sekä koulutuksen puutteeseen. Suurin huoli on kuitenkin se, että hyvästä raaka-aineesta on pula.
Järeydellä on väliä
Suomen Hirsitaito yhdistyksen lieksalainen puheenjohtaja Pasi Kakkinen sanoo, että hyvän raaka-aineen ja puutavaran saatavuus on ykkösasia.
– Huonosta ei kukaan saa aivan priimaa. Järeyshän meitä veistäjiä kiinnostaa.
Järeyshän meitä veistäjiä kiinnostaa.
Pasi Kakkinen
Esimerkiksi korjausurakoissa löytyy kohteita, joissa ison tuvan seinässä voi olla puoli metriä korkeaa hirttä. Sellaisen saaminen on tänä päivänä vaikeaa.
– Ykköskappaleita löytyy. Mutta kun tullaan uudisrakentamiseen ja halutaan lisäeristämätön, käsin veistetty aito hirsitalo, niin vaatimus on tosi järeästä hirrestä silloin. Ja se on haaste, mistä sitä saadaan, Pasi Kakkinen kertoo.
Kakkisen mukaan Kainuusta kiirii tietoa, että Metsähallitukselta ei löydy enää latvaläpimitaltaan 40-senttistä, pitkää hirttä.
– Nykyiset kiertoajat eivät tuota enää sellaista puuta, mitä tarvittais.
Lainsuojaton hirressä?
Puheenjohtaja Kakkinen kertoo, että yhdistys on viime aikoina joutunut keskittymään tiedotustoiminnassaan lähinnä päättäjiin ja lainsäätäjiin.
– On koetettu tiedottaa tämän alan haasteista ja ongelmista, ettei nyt ainakaan lainsäädäntö estäisi perinteisen ja hyväksi havaitun rakennusmenetelmän käyttämistä.
– Lämmöneristysvaatimukset ovat niin kovat, että lisäeristämättömän painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetun talon tekeminen on lähes estetty lailla. Vieläpä niin, että se vaihtelee eri kunnissa, Kakkinen harmittelee.
Vanha ja toimiva unohdetaan
Moni suomalainen haaveilee järeästä puusta veistetystä ekologisesta ja terveellisestä hirsitalosta tai -mökistä, mutta sellaisen rakentaminen tai rakennuttaminen on tehty siis harvinaisen hankalaksi. Selkiellä asuva yrittäjä Riku Mantsinen pohdiskelee, että kaiken takana on nykyinen ajattelutapa.
Se on ajattelutapa.
Riku Mantsinen
– Halutaan nykyaikaistaa kaikki lainsäädännön puolella. Vanha ja toimiva halutaan unohtaa. Jotenkin ei osata kuljettaa sitä tässä mukana. Se on ajattelutapa, Mantsinen mietiskelee
Pasi Kakkinen muistuttaa, että rakentaminen on bisnestä.
– Ilmanvaihtokoneiden valmistajat haluavat myydä ilmanvaihtokoneita. Kuka lobbaa ketäkin ja millä rahalla.
– On käsittämätöntä, jos paikallisesta, uusiutuvasta ja prosessoimattomasta puusta rakennettu, vieläpä ehkä paikallisesti toteutettuna edullisin hirsirakennus, estetään lainsäädännöllä. Onhan se väärin, Pasi Kakkinen puhisee.
Pojalle ei ole hirsikoulua
Suomessa olisi hirsiveistäjille tarjolla jatkossakin peruskorjauskohteita ja uudisrakentamista, mutta koulutus tökkii. Hirsirakentajien edusmiehen mukaan maahamme tarvittaisiin keskieurooppalaistyylinen puurakentajakoulutus.
Meiltä puuttuu puurakentajakoulutus.
Pasi Kakkinen
– On uskomatonta todeta ääneen, että meillä metsien maassa, jossa puuvaratieto ja puututkimus on ylivertainen maailmassa, niin meiltä puuttuu puurakentajakoulutus, Pasi Kakkinen ihmettelee.
Harminsa on siitäkin, että biotaloudesta saarnaavalta valtiovallalta ei kummemmin heru tukea ja kehitysrahoja hirsirakentamiselle.
Ja tähän loppui hirsilaulu, humppa-humppa-hei!
