Viime syksynä tehdyssä tarkastuksessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto havaitsi, että ulkomaisia työntekijöitä työskenteli Suomessa Nokian palveluksessa alimmillaan noin 750 euron kuukausipalkalla. Se antoi Nokialle huomautuksen yhdenvertaisuuslain syrjinnän kiellon rikkomisesta.
Nokia myöntää saaneensa viranomaiselta huomautuksen, mutta kiistää toimineensa tarkoituksellisesti väärin.
– Huomautuksen syynä oli Nokian virheellinen käsitys siitä, mitkä kaikki erät lasketaan kuuluvan kokonaiskompensaatioon (esim. tuki asumiseen ja päivärahat), Nokia selitti Ylelle sähköpostitse antamassaan lausunnossa.
Intialaiset, kiinalaiset ja puolalaiset palkkakuopassa
Aluehallintoviraston tarkastuksessa 30. lokakuuta 2015 havaittiin ongelmia 40 intialaisen ja 36 kiinalaisen palkoissa. Ne eivät yltäneet suomalaisten palkkatasoon. Lisäksi palkkaongelmia havaittiin "yhtä esimiestä lukuun ottamatta" kaikkien puolalaisten työntekijöiden kohdalla.
Aluehallintovirasto vahvistaa puolalaisten työntekijöiden lukumääräksi 10, eli yhdeksän kohdalla palkkaus oli liian alhainen. Yhteensä ongelmia havaittiin tarkastuksessa 85 työntekijän palkkauksessa näistä kolmesta maasta.
Yksi aluehallintoviraston asiakirjoista on lisäselvityspyyntöä koskeva sähköpostikirjeenvaihto Nokian ja viraston välillä. Siitä ilmenee, että kyse on Nokian mukaan ylemmistä toimihenkilöistä. Aluehallintoviraston kysyessä palkkahaarukkaa, johon ulkomaisten työntekijöiden palkkoja voisi verrata, Nokia vastaa seuraavasti.
– Meillä sovelletaan teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden ja teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta. Tyypillisesti tuotekehityksen suunnittelutehtävissä oleviin sovelletaan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta.
Palkka murto-osa suomalaisten ansioista
Kirjeenvaihdosta löytyvän palkkataulukon tiedot on poistettu liikesalaisuuden nojalla. Asiakirjoista kuitenkin selviää, että Nokia tarjoaa vertailukohdaksi kolmea alinta ylempien toimihenkilöiden palkkaluokkaansa.
Aluehallintoviraston asiakirjojen mukaan Nokia ei ole myöskään antanut menettelylle virastoa tyydyttävää perustelua. Aluehallintovirasto ei anna julkisuuteen Nokian palkkatietoja yrityssalaisuuteen vedoten. Ylen tietojen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden palkka on ollut 50–75 prosenttia alhaisempi suomalaisten alimpaan palkkaluokkaan verrattuna.
Suomalaisten ylempien toimihenkilöiden alin palkkaluokka tarkoittaa suunnilleen 3 000 euron kuukausiansioita. Tämä tarkoittaa, että ulkomaalaisten työntekijöiden alimmat kuukausipalkat ovat lähtömaasta riippuen liikkuneet 750–1 500 euron välillä. Työntekijät ovat olleet Nokian intialaisen, kiinalaisen ja puolalaisen tytäryhtiön palveluksessa ja liikkuneet lähetettyinä työntekijöinä konsernin sisällä.
"Luokitus tehtäviin nähden alakanttiin"
Alin palkkaluokka kulkee Nokian sisällä nimellä Job Grade 7. Nokian Espoon ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen NOPSY ry:n puheenjohtaja Tuula Aaltola katsoo, että luokitus on tehtäviin nähden alakanttiin.
– Job Grade 7 kuulostaa aika alhaiselta. Hämmästelen, että sieltä olisi sitten lähetetty tänne [niin alhaisella palkkaluokalla työskenteleviä ihmisiä]. Meillä asiantuntijaorganisaatiossa se on alin grade. Jos ajattelee, että mitä tänne nyt sitten pitäisi tuoda, se on niitä asiantuntijoita, joita Suomessa ei ole, Aaltola sanoo.
– Job Grade 7:llä ei mitään guru-ihmisiä ole, ne olisivat sitten enemmän 10-, 11-, 12-luokan ihmisiä, mitä voisi odottaa, että tarvitsisi tuoda Suomeen. Joku ristiriita siinä on. Joko heidät on luokiteltu liian alhaiselle tasolle tai sitten he eivät olekaan täällä tuomassa huippuasiantuntijuutta Suomeen, vaan he ovat täällä enemmän toisinpäin opiskelemassa jotain.
Luokissa 10–12 palkka asettuu suunnilleen haitarille 5 000–7 000 euroa kuukaudessa. Myös Insinööriliitosta kehotetaan vertaamaan palkkoja job grade 9:ään, joka on hieman yli 4 000 euroa. Aluehallintovirastosta kerrotaan, että alin palkkaluokka on valittu vertailukohdaksi, koska viraston toimivaltaan ei kuulu työehtosopimuksen tulkitseminen. Se on sopimuksen osapuolien välinen asia.
Insinööriliitto huolissaan
Ulkomaisten työntekijöiden mahdollinen "opiskelu" Suomessa on huolestuttanut Insinööriliittoa jo useita vuosia. Liitto uskoo edelleen, että kyseessä on vakava ongelma.
– Me emme tietenkään hyväksy sitä, että Suomeen tullaan tekemään työtä polkuhintaan tai muuten huonoilla työehdoilla. Lakihan lähtee siitä, että tänne erityisasiantuntijoina tulevilla henkilöillä pitäisi olla samat työehdot kuin suomalaisilla työntekijöillä, sanoo liiton puheenjohtaja Samu Salo.
– Aluehallintovirasto on tässä tapauksessa puuttunut, mutta kyllä muutakin seurantaa pitäisi järjestää, että tästä ilmiöstä päästään eroon.
Nokian Espoon ylempien toimihenkilöiden edustaja Tuula Aaltola on silminnähden pettynyt työnantajansa toimintaan.
– Se on sääli minun mielestäni. Tämä on nyt semmoinen juttu, mikä minua itseäni suututtaa. Selvästi tarvitaan viranomainen käskemään ennen kuin ruvetaan noudattamaan lakia.
Hän muistuttaa, että Nokia on tänä vuonna vähentänyt Suomesta yli tuhat työpaikkaa.
– Nämä yt-neuvottelut ovat varmasti nostaneet suuttumusta Nokiassa, kun siellä kerran useampi sata ihminen joutuu siirtämään työnsä ulkomaille. Halvempiin maihin rekrytoidaan ihmisiä, sitten suomalaiset kouluttaa ne ja sen jälkeen ovat työttömiä.
Nokia vastaa vain sähköpostitse
Yrityksistä huolimatta Yle ei saanut Nokialta ketään haastateltavaksi. Yhtiö kommentoi työntekijöiden huolia vain sähköpostitse.
– Työntekijöiden liikkuvuus on kriittistä yhtiön menestyksen kannalta; meidän näkökulmastamme on rikkaus, että eri maista ja kulttuureista tulevat työntekijät voivat oppia toisiltaan. Ulkomaalaisen työntekijän lyhytaikaiselle Suomessa oleskelulle voi olla hyvin moninaisia syitä, esim. koulutus, uusien työntekijöiden perehdytys ja kansainvälisissä projekteissa työskentely. Kyse ei missään nimessä ole siitä, että Nokia haluaisi vaihtaa suomalaisen työvoiman ulkomailla tehtävään työhön, viestissä todetaan.
Nokia vakuuttaa korjanneensa toimintatapojaan.
Korjattu 9.8. klo 15:09: Jutusta on poistettu työntekijöiden työsuhteiden pituutta koskeva tieto. Jutussa sanottiin aiemmin, että työntekijät olivat enimmillään kolmen kuukauden mittaisilla komennuksilla. Kuusi kiinalaista ja 18 intialaista työskenteli kuitenkin Suomessa yli kolme kuukautta. Lisäksi korjattu puolalaisten työntekijöiden lukumäärä kahdestakymmenestä kymmeneksi. Aiempi, virheellinen lukumäärä johtui Aluehallintoviraston asiakirjojen virheellisestä merkinnästä.