VAASA Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kertoo vertaiskaupan olevan ikivanha ilmiö. Digitalisoitumisen myötä yksityishenkilöiden välinen kaupankäynti on kuitenkin noussut aivan uudenlaisiin sfääreihin.
– Pelkästään vertaisverkkokaupan arvo on tällä hetkellä jo suurempi, kuin se rahamäärä, mitä suomalaiset turistit kuluttavat vuosittain Virossa. Enää ei siis missään tapauksessa voida puhua mistään marginaali-ilmiöstä, Kurjenoja summaa.
Vertaiskaupalla tarkoitetaan kuluttajien kesken käytävää arvonlisäverotonta kauppaa, eli esimerkiksi kirpputoreja ja huutokauppoja. Vertaisverkkokaupassa edellä mainittu kaupankäynti tapahtuu puolestaan digitaalisessa ympäristössä.
Digitalisoituminen voi kääntyä myös eduksi
Vaasalaisen Combo -kirpputorin yrittäjä Anders Berg näkee digitalisoitumisen ja erityisesti sosiaalisen median nousun olleen hyväksi myös tavalliselle vertaiskaupalle. Hänen mukaansa vertaiskauppa ja vertaisverkkokauppa eivät missään tapauksessa sodi toisiaan vastaan, vaan ne toimivat pikemminkin toisiaan tukien.
– Ihmisten tietoisuus kierrätyksestä on lisääntynyt viime vuosina tosi paljon ja iso kiitos siitä kuuluu erityisesti somelle. Kierrätyksestä kirjoitetaan paljon enemmän kuin esimerkiksi kymmenen vuotta takaperin. Muun muassa kierrätystavarasta kertovat muotiblogit ovat tosi yleisiä.
Tietoisuuden lisätessä asiakkaiden määrää, Berg iloitsee myös siitä, että ihmiset ovat tulleet entistä ekologisemmiksi ja kierrätys on noussut yhä useammalle tärkeäksi asiaksi.
Myös Kurjenoja kertoo digitalisoitumisen vaikuttaneen ekologisen trendin vahvaan näkyvyyteen ja mainitsee esimerkiksi Facebook -ryhmien edistäneen vertaiskauppaa positiivisesti.
Kurjenoja ja Berg toteavat, että nykyisin vertaiskaupoissa ja vertaisverkkokaupoissa shoppailevatkin kaikki, yhteiskunnallisesta asemasta tai toimeentulosta riippumatta. Käytettyjen tavaroiden hankkiminen ei ole enää stereotyyppisesti merkki köyhyydestä, vaan se saattaa olla ihmisille itseisarvo ja jopa ylpeyden aihe.
– Ensinnäkään ihmiset eivät halua enää heittää hyvää tavaraa hukkaan ja toisaalta käytettyä tavaraa halutaan myös ostaa enemmän kuin ennen. Käytetyn tavaran profiili onkin selvästi parantunut. Se ei nykyään ole merkki pelkästä köyhyydestä, vaikka kyllähän hinta on toki edelleen isolle osalle asiakkaita eräs ratkaisevimmista tekijöistä, sanoo Kurjenoja.
Kirpputorin valttina turvallisuus
Maailman digitalisoituessa myös kirpputorit ovat pysyneet ajan hermoilla ja valjastaneet teknologian avukseen käytännön myyntityössä. Esimerkiksi Bergin kirpputorilla on käytössä mobiiliapplikaatio, jonka avulla myyjä pystyy seuraamaan omien tavaroidensa myyntiä reaaliajassa.
Lisäksi on käytössä viivakoodijärjestelmä, joka sitoo tavarassa olevan koodin sitä myyvään henkilöön, perinteisen pöytänumeron sijaan.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos kassalle tuodaan tavaraa, jonka myyjä on jo lähtenyt ja luovuttanut myyntipöytänsä, päätyvät tavarasta saadut rahat silti luotettavasti suoraan myyjän henkilökohtaiselle tilille.
Kirpputorin uudistaminen digiaikaan ei ole ollut ilmaista, mutta Berg näkee sen nostavan entisestään kaupankäynnin turvallisuutta, joka on myös Kurjenojan mielestä perinteisten kirpputorien ehdottomasti tärkein myyntivaltti.
Yksityishenkilöiden välinen kaupankäynti ei kuulu kuluttajansuojan piiriin, eikä internetistä ostaessaan asiakas näe tuotetta paikan päällä. Tämän vuoksi moni välttelee verkkokaupankäyntiä, jossa varomaton ostaja saattaa helposti tulla huijatuksi.
– Totta kai nämä digitaaliset satsaukset vaativat paljon resursseja, mutta uskomme, että pitkällä juoksulla ne tuovat myös jotain takaisin. Yhteiskunnan muuttuessa meidän on pakko pysyä mukana ja ottaa nämä haasteet vastaan, Berg sanoo.
Kirppiksille ja nettikirppiksille molemmille omat tarpeensa
Viisi vuotta kirpputoria pitänyt Berg kokee, että sekä vertaiskaupalle että vertaisverkkokaupalle on molemmille olemassa selkeät erillistarpeensa.
– Esimerkiksi suuria huonekaluja tai koneita on hyvin vaikea kuljettaa myyntiin kirpputorille, joten netti on siinä mielessä kätevämpi paikka niiden kauppaamiselle. Mikäli myyjällä on taas sadoittain pientä tavaraa, on puolestaan helpompi tuoda kaikki kirpputorille, kuin lähetellä niitä yksittäin.
Kurjenoja on Bergin kanssa samaa mieltä. Lisäksi hän tietää kertoa, että vertaiskauppa ja vertaisverkkokauppa saattavat oikein hyödynnettynä kiihdyttää myös vähittäiskauppaa.
– Jos uuden tuotteen myyjä saa vakuutettua ostajalle, että tuotteelle on olemassa jälkimarkkinat, kasvattaa tämä tietysti myös myyntiä. Maailmalla onkin paljon nähtävissä, että kivijalkamyymälät pystyttävät rinnalleen joko digitaalisen vertaiskaupan tai konkreettisen second hand shopin.