SEINÄJOKI Neuvontajärjestö Pro Agrian järjestämä Pohjanmaan peltopäivä kokosi nyt toista kertaa pohjalaisen viljelysväen Ylistaroon. Siellä tutustuttiin jälleen uusiin lajikkeisiin, muun muassa kevätruisvehnään ja keskusteltiin tietysti säästä ja kuluvasta vuodesta.
Talvella on koettu lumettomia kovia pakkasia. Kesällä on ollut kuivuutta, hellettä ja runsasta sadetta.
– Kaikki sanoo, että on ollut haasteellinen ja sitä se on kyllä ollut. Mahdollisuudet tosi huonoon, mutta kohtuullisen hyvältä se silti näyttää. Mutta ne kasvustot jotka halla turmeli, niin ne on kyllä menetetty, sanoo kauhavalainen viljelijä Marko Roumio.
Roumio on silti kesän aikana tehnyt ihan normaalit kasvinsuojelutyöt ja -ruiskutukset. Moni muu on joutunut tekemään enemmän. Öljykasveja on kiusannut pahkahome ja perunarutto haittasi jo hyvin aikaisin tänä vuonna. Myös kaalikoi on teettänyt työtä.
– Tautipaine on kova näin kosteana hellekesänä. Perunapuolella ruttoruiskutuksia tehdään parhaillaankin, sanoo kasvinsuojelun erityisasiantuntija Pekka Tuomisto Etelä-Pohjanmaan Pro Agriasta.
Glyfosaatin kielto olisi tyrmäys
Vaikka viljelykasveista kehitetään jatkuvasti yhä parempia, tuskin koskaan saadaan täysin säänkestävää lajiketta. Sää voittaa aina ja viime vuosina on jo nähty monenlaisia vaikeita sääilmiöitä. Se lisää myös kasvinsuojelun tarpeita tuholaisia ja tauteja vastaan.
Lisää päänvaivaa aiheuttaa se, että samaan aikaan keskustellaan torjunta-aineiden käytöstä. Viime keväänä siitä tuli jopa poliittinen kiistan aihe, kun EU-tasolla pyrittiin päättämään glyfosaatin jatkoluvista. Glyfosaatti sai viimein 18 kuukauden jatkoluvan. Sen tulevaisuus on siis epävarma, sillä sen on epäilty mm. aiheuttavan syöpää. Monelle viljelijälle glyfosaatin kielto olisi tyrmäys.
Aina lähdetään siitä, että kasvinsuojelu on tarpeenmukaista.
Lasse Matikainen, markkinointipäällikkö
– On tärkeä, että sitä saa levittää. Se on karmea tilanne, jos villiheinä pääsee valloilleen. Ei siitä tuu kenellekään satoa, se on menetys ja turhaa työtä, eikä tää viljelys kestä nyt turhaa työtä, sanoo Marko Roumio.
Pro Agrian Tuomisto puolestaan arvioi, etteivät viljelijät usko glyfosaatin täyskieltoon. Rajoituksia voi tulla ja niihin suhtaudutaan tyynesti.
Viljelykierrolla kasvinsuojelutarve vähenee
Mikäli kemiallista torjuntaa joudutaan tai halutaan tehdä vähemmän, aina on tietysti luomu. Mutta jos ei ole mahdollisuutta luomutuotantoon, moni suosittelee viljelykiertoa. Jopa kasvinsuojeluaineita markkinoiva viljelijä.
– Ihan perinteisten viljelijöiden kannattaisi ottaa esimerkikiä luomuviljelijöistä. Viljelykiertoa lisäämällä voi saada paremmin hallintaan rikkakasvit ja vähentää tauteja. Jos tuhohyönteisiä tulee, niin niille ei oikein voi mitään. Mutta kyllä on selvää, että viljelykierto vähentää kasvinsuojelun tarvetta, neuvoo Bernerin markkinointipäällikkö Lasse Matikainen.
Torjunta-aineiden käytöstä huolestuneita Matikainen, siis itsekin viljelijä ja leivän syöjä, lohduttaa.
– Kasvinsuojeluaineet ovat äärettömän hyvin tutkittuja. Niitä voi verrata ihmislääkkeiden tutkimukseen. Siinä selvitetään myös ympäristöasiat. Lisäksi aina lähdetään siitä, että kasvinsuojelu on tarpeenmukaista, sanoo Matikainen.