Vaikka koulujen pihat ovat vielä tyhjinä, sisällä alkaa jo syksyinen hyörinä. Opettajat valmistautuvat alkavaan lukuvuoteen sekä henkisesti että laittamalla luokkahuoneita valmiiksi oppilaita varten.
Tänä syksynä lukuvuoden aloitukseen liittyy uusi elementti – uusi opetussuunnitelma, jota aletaan soveltaa ensin alakouluissa, myöhemmin yläkouluissa. Opetussuunnitelma tuo luokanopettajan arkiseen työntekoon muutoksia ja siitä on laajasti uutisoitu.
– Suurin osa on varmaan hyviäkin muutoksia, mutta mielestäni niihin kannattaa ihan kriittisesti suhtautua, ettei mennä suinpäin kaikkiin vauhdilla mukaan, vaan mietitään loppuun saakka, miten ne olisi hyvä toteuttaa koulun arjessa, toteaa opetusneuvos Matti Sippola Seinäjoelta.
Opettajia ja opettamista
Matti Sippola on toiminut luokanopettajana 1980-luvun lopulta. Viime vuodet hän on viihtynyt opetusalan järjestötyössä luottamusmiestehtävissä. Suomen Luokanopettajat ry:n hallituksessa Sippola oli 16 vuotta, mistä 10 puheenjohtajana. Nyt hän on Seinäjoen kaupungin Opetusalan paikallisyhdistyksen luottamusmies ja OAJ:n hallituksen jäsen.
Opetusneuvoksen arvonimen Sippola sai kesäkuussa. Uusi opetussuunnitelma saa neuvoksen hiukan varpailleen.
– Minulla on pelko, että yleissivistys heikkenee tulevan opetussuunnitelman toteuttamisen aikana. Siellä mainitaan, ettei vaadita enää yksittäisiä asioita opeteltaviksi, vaan isompia kokonaisuuksia. On hyvä, että opetetaan isoja kokonaisuuksia, mutta ne rakentuvat yksittäisistä asioista ja, jos ei niitä kunnolla opeteta ja opita, niin miten niitä isoja kokonaisuuksia rakennetaan, Matti Sippola pohtii.
Opettajan ammatti on professio, jonka tulee toteutua myös jatkossa eli opettaja on opettaja jatkossakin.
Matti Sippola, opetusneuvos
Sippola on myös huomannut, että uudessa opetussuunnitelmassa opettaja ei opeta.
– Siellä ei mainita sanallakaan, että opettaja opettaa. Puhutaan pelkästään, että opettaja on ohjaaja. Olen jyrkästi sitä mieltä, että opettajan ammatti on professio, jonka tulee toteutua myös jatkossa eli opettaja on opettaja jatkossakin.
"Miksi ehjää pitäisi ruveta korjaamaan"
Matti Sippola viittaa peruskoulun yleissivistävyyteen ja yleissivistyksen merkitykseen koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Yleissivistystä ei voi jättää kotien vastuulle.
– On erilaisia koteja ja perheitä. Joissain varmasti toteutuisi yleissivistävyyden niin sanottu opettaminen, mutta joissain ei toteudu, ja silloin koulutuksellinen tasa-arvo kärsii. Kaikilla pitää olla mahdollisuus opiskella ja opetella asioita, ja jos se jää kotien harteille yhä enemmän, tasa-arvo ei toteudu, Sippola sanoo.
Opetussuunnitelmassa esitetyt ajatukset ovat Sippolan mukaan kauniita, mutta vaikeita toteuttaa nykyisillä resursseilla. Koulun on uudistuttava, mutta vanhaa ja toimivaa ei kannata heittää samalla romukoppaan.
– Suomalaisen peruskoulun oppimistulokset ovat huippuluokkaa. Miksi ehjää pitäisi ruveta korjaamaan?
Mieskiintiöt takaisin
Luokanopettajuus oli Matti Sippolan haaveammatti. 1980-luvulla, kun hän valmistui opettajaksi, opettajainkoulutuksessa oli vielä käytössä mieskiintiöt. Noin 2/3 opettajaopiskelijoista oli naisia, 1/3 miehiä. Kiintiöt poistettiin 1989.
– Sen jälkeen miesten määrä on romahtanut aika tavalla. Kentällä on aikamoinen pula miesluokanopettajista ja voisi sanoa, että joillakin suunnilla alkaa jo olla katastrofi.
Kasvukeskuksissa, kuten Seinäjoella, miesopettajia saadaan vielä avoimiin virkoihin, mutta esimerkiksi maakunnan reuna-alueilla tilanne on vaikeampi.
Kentällä on aikamoinen pula miesluokanopettajista ja voisi sanoa, että joillakin suunnilla alkaa jo olla katastrofi.
Matti Sippola, opetusneuvos
– Oppilaat tarvitsevat koulussa molempia sukupuolia, mutta myös opettajainhuoneet tarvitsevat. Se, että on miehiä ja naisia, on tasapainottava tekijä, ja oppilaille on tärkeätä nähdä molempia sukupuolia, Sippola sanoo.
Luokanopettajan koulutus antaa valmiudet moniin muihinkin tehtäviin ja yksityisen sektorin palkkaus on kilpailukykyinen opettajan palkkaan verrattuna. Luokanopettajaksi kouluttautuvista miehistä osa hakeutuukin muihin kuin opettajan töihin.
Sippola kehottaisi pohtimaan mieskiintiöiden palauttamista opettajankoulutukseen.
– Olen ollut mieskiintiöiden vankka puolestapuhuja koko urani ajan. Jos vuodesta 1989 saakka on pyritty löytämään keinoja saada miehiä enemmän koulutukseen ja sitä kautta luokanopettajan ammattiin, mutta ”viisasten kiveä” ei ole löydetty, olisi rohkea teko ja korkea aika palauttaa mieskiintiöt takaisin. Se ei missään nimessä tarkoita, että aliarvioisin naisopettajia, mutta molempia tarvitaan.
