Paperikirja ei anna periksi ainakaan oppikirjamarkkinoilla, vaikka sähköisen kirjan on ennustettu syrjäyttävän perinteisen kirjan jo vuosikausia.
– Digitalisaatio kyllä etenee ja e-kirjan suosio kasvaa, mutta selvästi hitaammin, kuin on ennustettu, vahvistaa Suomalaisen kirjakaupan ostojohtaja Reetta-Liisa Pikkola.
Paperikirjojen osuus oppikirjamarkkinoista on edelleen ylivoimaisen suuri verrattuna e-kirjoihin.
– Kirjojen kauppa käy hyvin. Paperikirjojen osuus on tällä hetkellä 95 prosentin luokkaa ja ammattiopiskelijoiden puolella täydet sata prosenttia, täydentää Jameran toimitusjohtaja Anne Maaninka.
Lukio-opiskelijat odottavat entistä sähköisempää opetusta
Suomen lukiolaisten liitossa odotetaan innolla entistä sähköisemmän opiskelun mukana tulevia etuja.
– Printtikirjat tulevat väistymään sähköisten tieltä. En usko, että siihen menee enää kovin monta vuotta. Sähköisiä kirjoituksia kokeillaan jo tänä vuonna. En ihmettelisi, jos sähköisen materiaalin käyttö olisi tuttua kaikille kolmen vuoden kuluessa, ennustaa Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen.
En usko, että siihen menee enää kovin monta vuotta.
Elli Luukkainen
– Siellä on tarjolla monia etuja, esimerkiksi se, että oppimateriaalia voidaan päivittää helposti.
Lukiolaisten Liitossa kuitenkin tiedetään, että oppimateriaali ei sähköistämisen myötä halpene paljoa, sillä sähköisen materiaalin tuottaminen ei ole halpaa, eikä sitä myöskään voi kierrättää, kuten perinteisiä kirjoja. Verottaja on linjannut e-kirjoille paperikirjoja selvästi korkeamman arvonlisäveron.
– Selvitimme hiljattain lukio-opiskelijan tarvitsemien kirjojen hintoja esimerkkitapausten avulla ja mikäli kaikki kirjat ostetaan uutena, saa rahaa kulumaan kolmen vuoden aikana jopa yli 1800 euroa, kertoo Luukkainen.
Ammattiopiskelijat ovat eri linjoilla
Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien kirjakulut ovat eri luokkaa, sillä ammattiopiskelijan kirjat maksavat vain murto-osan lukio-opiskelijan paketista.
Ammattiopiskelijan kirjapaketin saa jopa muutamalla sadalla eurolla.
Jasmina Khabbal
– Ammattiopiskelijan kirjat saa jopa muutamalla sadalla eurolla. Vaihtelua on tosin paljon, sillä kenttä on moninainen ja puhutaan yli sataan tutkintoon tähtäävistä koulutuspaketeista, muistuttaa Suomen ammattiin opiskelevien liiton SAKKI ryn puheenjohtaja Jasmina Khabbal.
Siinä missä lukiolaisten liiton puheenjohtaja hehkuttaa digitaalista tulevaisuutta, ollaan ammattipuolella pessimistisempiä.
– Hallituksen leikkaukset söivät merkittävästi ammatillisen koulutuspuolen resursseja, mikä merkitsee sitä, että uudistuksia varmaan lykätään.
– Täällä työskennellään usein sellaisten asioiden kanssa, joita varten ei tarvitse joka vuosi tuottaa uutta oppimateriaalia, esimerkiksi sähkötekniikan perusteet eivät muutu, vaan samalla kirjalla pärjätään pitkään ja moni tarvitsee oppikirjoja käytännön työssä opiskelun jälkeenkin, perustelee Khabbal.
Digitalisaatio ei korvaa opettajaa
Oltiinpa sähköisestä oppimateriaalista ja digitalisaatiosta mitä mieltä tahansa, ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että hyvä opettaja on korvaamaton.
– Digitalisaatio on osa yhteiskunnallista kehitystä, eikä koulu voi jäädä sen ulkopuolelle, sanoo Opettajien ammattijärjestö OAJn kehittämispäällikkö Niku Tuomisto.
– Koulunhan pitää antaa valmiudet yhteiskunnassa elämiseen ja toimimiseen, eikä se onnistu, jos olemme kehityksestä jäljessä. Meidänhän pitäisi päinvastoin olla edellä.
Hyvä opettaja on kuitenkin kaiken a ja o.
Niku Tuomisto
Tuomiston mielestä sähköiset ylioppilaskirjoitukset ovat kaikista epäilyksistä ja oletetuista epävarmuustekijöistä huolimatta tärkeä askel.
– Se on eteenpäin vievä voima, joka toivottavasti käynnistää uudistukset ja vie koulua tulevaisuuteen.
Uudistaminen ei kuitenkaan tule olemaan helppoa. Yksi haasteista on opettajien kouluttaminen.
– Jo nyt on käynyt ilmi, että opettajien täydennyskoulutuksen määrä korreloi sähköisen opetuksen ja oppimateriaalin käyttöönottoa. On päivänselvää, että tämä on olennainen osa uudistusta. Hyvä opettaja on kuitenkin kaiken a ja o.