Fintiaanit

Osaksi suomalaisia, osaksi intiaaneja

Suurten järvien alueella asuu kansa, jolla on juuret sekä Suomessa että Amerikan alkuperäisväestössä. Näiden fintiaaneiksi kutsuttujen ihmisten tarkkaa lukumäärää on mahdoton selvittää, mutta heitä arvioidaan olevan satoja, jopa tuhansia. Kirjailija Katja Kettu, toimittaja Maria Seppälä ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi dokumentoivat fintiaanien elämää kolmen vuoden ajan. Kohtaamisista syntyi kirja Fintiaanien mailla.

Maahanmuuttajien jälkeläisiä

Suomesta lähti vuosina 1860–1924 noin 370 000 siirtolaista Pohjois-Amerikkaan etsimään parempaa elämää. Suurimpia syitä lähtöön olivat työttömyys, sosiaaliset ongelmat ja Suomen venäläistämispolitiikka – mutta myös seikkailunhalu. Amerikassa suomalaiset työllistyivät metsätyömaille ja kaivoksiin. Savotoissa ja ammattiyhdistysten illoissa he kohtasivat intiaaneja ja muodostivat näiden kanssa kulttuurien välisiä liittoja. Suurin osa liitoista muodostettiin alueen suurimman intiaaniheimon, ojibwa-intiaanien, jäsenten kanssa. Suomalaisilla oli muita eurooppalaisia vähemmän tietoa uudesta kotimaastaan ja siksi myös muita vähemmän ennakkoasenteita alkuperäisväestöä kohtaan.

Metsä yhdisti

Syitä suomalaisten ja intiaanien väliseen yhteisymmärrykseen on monia, mutta ennen kaikkea kansoja yhdisti läheinen suhde metsään. Intiaanien lailla suomalaiset metsästivät, kalastivat ja marjastivat. Intiaanit arvostivat myös suomalaisten käsityöläisyyttä: kykyä rakentaa vene tai vuolla sukset.

Suomalaiset oppivat intiaaneilta muun muassa maissinviljelyn ja lääkeyrttien käytön. Vastineeksi he neuvoivat heitä hirsirakentamisessa ja tuohivirsujen punonnassa.

Taistelu luonnon puolesta

Suuryhtiöt uhkaavat muuttaa sekä intiaanien maat että ympäröivät metsät ja vesistöt teollisuuden resurssivarastoiksi. Alkuperäiskansat käyvätkin jatkuvaa taistelua elinympäristönsä puolesta. Intiaaneilla on läheiset suhteet myös luonnonsuojelujärjestöihin.

Elämää reservaatissa

Suurin osa fintiaaneista elää intiaanireservaateissa ja kokee olevansa lähempänä alkuperäisamerikkalaisia juuriaan kuin suomalaisuutta. Monen siteet Suomeen ovat katkenneet eikä suurin osa ole koskaan käynyt Suomessa. Reservaateissa on paljon köyhyyttä, huumeongelmia ja työttömyyttä. Reservaatti ei kuitenkaan ole enää synonyymi köyhyydelle. Myös omien juurien arvostus on kuitenkin kasvanut eikä fintiaani-identiteetti ole enää häpeä.