Venäjän öljyteollisuus aiheuttaa jatkuvasti valtavia ympäristötuhoja, kertoo maan ympäristöviranomaisia ja ympäristöjärjestöjen edustajia haastatellut The Guardian -lehti.
Vaikka yksittäiset öljypäästöt ovat useimmiten melko pieniä, on niitä niin paljon, että kokonaisuutena maastoon pääsevä öljymäärä on valtava.
Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeri Sergei Donskoin mukaan joka vuosi ympäristöön pääsee 1,5 miljoonaa tonnia öljyä. Tämä vastaa noin 50 000 öljyrekan lastia. Suuren osan Meksikonlahtea vuonna 2011 pilanneessa Deepwater Horizon -öljylautan turmassa luontoon pääsi vain noin puolet tästä määrästä, arviolta 780 000 kuutiometriä.
Putkivuodot jäävät korjaamatta
Ongelmien pääsyy ovat huonokuntoiset öljyputket, jotka kuljettavat raakaöljyä syrjäseuduilla sijaitsevilta tuotantoalueilta jaloistamoille. Putket ovat enimmäkseen Neuvostoliiton perintöä, eli alun perinkin huonosti rakennettuja ja nyt ikääntyneitä.
Venäjällä ympäristövalvonta pon olematonta ja mahdolliset sakkorangaistukset vähäisiä. Öljy-yhtiöt sanovat kyllä korjaavansa vahinkoja, mutta työ on aivan riittämätöntä tuhojen laajuuteen nähden. Lisäksi putkia huoltavat työmiehet eivät aina kerro uusista vuodoista, koska niistä voisi päätellä heidän tehneen huonoa työtä, kertoo Lukoilin Komin alueen tiedottaja.
Venäjän energiaviraston tilastojen mukaan maan tuotantolaitoksilla havaittiin yhteensä 11 709 putkirikkoa vuonna 2014. Vertailun vuoksi Kanadassa oli samana vuonna kaasu- ja öljyputkien vuotoja alle 150.
Luonto myrkyttyy, ihmiset sairastuvat
Öljyntuotantoalueiden asukkaat kärsivät suuresti ympäristön pilaantumisesta. Heidän juomavesikaivonsa ja kalavetensä myrkyttyvät, ja porokarjan ravinto tuhoutuu. Asukkaat kärsivät monista öljyaltistuksen aiheuttamista sairauksista.
Öljysaaste leviää jokien mukana laajemmalle. Maan vesi- ja ympäristöhallinto arvioi, että öljysaasteesta kolmannes, 500 000 tonnia vuodessa, valuu jokien kautta Jäämereen.
Venäjällä on ollut jonkin verran mielenosoituksia, jotta öljy-yhtiöt lopettaisivat ympäristön pilaamisen. Mielenosoitukset ovat kuitenkin jääneet pieniksi, sillä Venäjän pohjoisilla tundraseuduilla ei juuri ole muitakaan työnantajia.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen projektikoordinaattori Vasili Jablokov uskoo, ettei tilanne parane ennen kuin ympäristösäännökset tiukkenevat ja niitä aletaan valvoa.
– Meidän on sisällytettävä öljyteollisuuden kustannuksiin myös luonnonsuojelun kustannukset. Se ei silloin ole enää yhtä tuottoisaa bisnestä, mutta kykenemme ainakin suojelemaan luonnon, Jablokov toteaa.
Greenpeace on kartoittanut pilaantuneita alueita ja maastosta löytyviä öljylammikoita, ja ilmoittanut niistä viranomaisille. Järjestö on myös yrittänyt kunnostaa öljyn pilaamia maita. Työ on kuitenkin tuskastuttavaa. Hiljattain kunnostettujen öljyjärvien lähelle on saattanut pian ilmestyä uusi saastelätäkkö.