Erdoğanin aloittamat puhdistukset ovat koskeneet sotilaiden lisäksi monia muitakin.
Heti kaappauksen jälkeen presidentti Recep Tayyip Erdoğan aloitti iskun niitä vastaan, joiden hän katsoo olleen kapinan takana. Jopa puolet korkea-arvoisista sotilaista pidätettiin. Pidätettyjen joukossa on sotilaiden lisäksi muun muassa lakimiehiä, uskonoppineita ja toimittajia sekä paikallishallintojen ja sairaaloiden työntekijöitä.
Lähes 18 000 ihmistä on pidätetty ja kymmeniätuhansia lisäksi erotettu viroistaan. Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineen pidätettyjen kaltoinkohtelusta ja kansalaisvapauksien rajoituksista.
Suuri pidätysten määrä pian kaappausyrityksen jälkeen on herättänyt epäilyjä siitäkin, että kaappaus olisi Erdoğanin oma salajuoni valtansa vahvistamiseksi. Teorialla ei kuitenkaan ole suurta kannatusta.
Puheet kuolemanrangaistuksen palauttamisesta kovenevat.
Kaappauksen jälkeen Erdoğan otti esiin myös kuolemanrangaistuksen palauttamisen Turkkiin. Hän sanoi, että "virus on puhdistettava kaikista valtiollisista elimistä".
Kuolemanrangaistuksesta luovuttiin vuonna 2004.
Sunnuntaina presidentti puhui sadoille tuhansille ihmisille kaappausyritystä vastustaneessa mielenosoituksessa Istanbulissa. Hän sanoi, että kuolemanrangaistus otetaan käyttöön, jos kansa sitä haluaa. Presidentti korosti, että kuolemanrangaistus on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa.
Turkin tilanne voi uhata myös EU:n kanssa solmittua pakolaissopimusta.
Euroopan unioni on arvostellut kärkevästi puheita kuolemanrangaistuksen palauttamisesta Turkkiin.
EU:n ulkoministerit varoittivat, että kuolemanrangaistuksen palauttaminen johtaisi EU:n ja Turkin jäsenyysneuvottelujen katkeamiseen. EU:sta on viestitty myös, että jo kaappausyritys itsessään vaikeuttaa EU:n ja Turkin lähentymistä. (siirryt toiseen palveluun)
Turkin nykyinen ilmapiiri herättää huolta myös EU:n ja Turkin välisen pakolaissopimuksen kohtalosta. Maaliskuussa voimaan tulleen sopimuksen mukaan laittomasti Kreikkaan tulleita siirtolaisia käännytetään Turkkiin ja EU-maat ottavat vastaan syyrialaisia Turkista. Turkki saa vastineeksi rahaa, ja turkkilaisille on lupailtu viisumivapaata matkustusta EU-maihin.
Viisumivapaus on kuitenkin viivästynyt.
EU:n ja Turkin tulehtuneet välit voivat entisestään vaikeuttaa pakolaissopimuksen toteutumista.
Kaappausyritys toi tankit Bosborinsalmen ylittävälle sillalle Istanbulissa 15. heinäkuuta.
Hieman ennen puoltayötä sotilaat tukkivat liikenteen Bosporinsalmen ylittävällä sillalla Istanbulissa. Sotilaita ilmestyi myös Ankaraan. Kaappausta yrittäneet upseerit julistivat maahan sotatilan.
Presidentti Recep Tayyip Erdoğan puhui CNN-Turk -kanavan lähetyksestä lomapaikastaan Marmariksessa kaappausta vastaan. Suuri määrä ihmisiä ilmestyi kaduille osoittamaan tukeaan Erdoğanille. Kaappausta kannattavien ja sitä vastustavien välille puhkesi väkivaltaisuuksia.
Kaappausyritys tyrehdytettiin päivässä. Kuolonuhreja tuli kuitenkin ainakin 270. Lisäksi yli 1 400 ihmistä haavoittui.
Monet turkkilaiset uskovat amerikkalaisten olleen kaappausyrityksen takana.
Turkin presidentti syyttää kaappausta yrittäneitä valtionpetoksesta ja yhteyksistä vuodesta 1999 Yhdysvalloissa asuvaan uskonoppineeseen Fethullah Güleniin. Gülen kiisti osallisuutensa kaappausyritykseen.
Gülen on Erdoğanin vanha kilpailija ja "güleniläisillä" on huomattavasti valtaa Turkin valtiollisissa instituutioissa. Useiden arvioiden mukaan Gülenin tukijoilla oli osuutta kaappausyritykseen.
Usko Gülenin ja ulkomaiden – etenkin Yhdysvaltojen – osallistumisesta (siirryt toiseen palveluun) kaappausyritykseen elää sitkeänä varsinkin turkkilaisten keskuudessa.
