– Paljon selvempi kuin rautatieasemalla vastaava, kun lipun ostaa. Se on paljon monimutkaisempi, tämä on ihan selvä, sanoo lähes 90-vuotias Matti Hakola.
Hän pussittaa kätevästi muutamat ostokset Kajaanin Prisman itsepalvelukassalla ja nostaa ne ostoskärryyn.
Itsepalvelukassa on nimetty Prismoissa pikakassaksi. Hakola siirtyi heti pikakassojen toukokuussa tultua asioimaan niiden kautta. Syy on selvä.
– No sen takia kato, ettei tarvitse jonottaa, sanoo Hakola.
Hakolan ostoskärry on periaatteessa kielletty pikakassalla. Kassojen pöydät ovat niin pienet, ettei kärryllinen tavaraa sovi kerrallaan siihen. Myyjä Kirsi Jaakola sanoo, että maalaisjärjen käyttö on sallittua siinäkin.
– Jos on sellainen ihminen, joka esimerkiksi käyttää ostoskärryä kulkemisen tukena, niin sen kun tulee.
Myyjä valvoo ja ratkoo pikakassoilla
Jaakolan yksi työtehtävä on hoitaa pikakassoilla ongelmatilanteita ja valvontaa. Kassalla on kuusi pistettä, jossa asiakas voi maksaa ostoksena vilauttamalla niitä yksi kerrallaan viivakoodinlukijalla. Sen jälkeen ostos laitetaan erilliselle pöydälle, joka punnitsee ostokset ja vertaa niitä tietokantaan tai esimerkiksi lihapakkaukseen merkittyyn painoon.
– Järjestelmä itsessään tekee myyjäkutsuja, koska on tiettyjä tuotteita, joista pitää tarkistaa esimerkiksi ostajan ikä. Silloin järjestelmä pyytää myyjää paikalle. Ja sitten on tilanteita, jossa asiakas ei esimerkiksi osaa kortilla maksamista. Sitä varten siellä on myyjäpainike, jolla voi pyytää apua paikalle.
Osa asiakkaista on sanonut, että haluavat käydä ihan perinteisillä kassoilla
Pasi Piirainen
Jaakola ei koe, että pikakassa uhkaisivat myyjien työpaikkoja. Sen sijaan se tuo kaivattua vaihtelua työhön.
– Minun kanta ainakin on se, että kun laskee asiakkaita, kuinka paljon heitä missäkin ajassa käy, niin suunnilleen yhden myyjän työn siinä tekee. Tämä on vaihteleva työpiste, siinä on monenlaista tapahtumaa ja pitää seurata hyvinkin tarkasti. Se ei ole sellaista puuduttavaa yhdessä paikassa istumista, vaan tässä siirrytään paikasta toiseen.
Lanseerausyritys 1980-luvulla epäonnistui
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa S-ryhmälle tehdyssä opinnäytetyössä kerrotaan itsepalvelukassoja kokeillun jo 1980-luvulla, mutta kokeilut epäonnistuivat.
Muutamien kokeiluiden jälkeen nyt vaikuttaa, että tekniikka on kehittynyt tarpeeksi ja mikä tärkeintä, asiakkaiden valmius käyttää itsepalvelua kassalla on parantunut. Tekniikka on sujuvaa ja kuluttajien ostotottumukset ovat muuttuneet spontaanimmaksi.
Asiakas ei itse itselleen voi antaa alennusta, vaan kassahenkilön tulee antaa se.
Pasi Piirainen
Itsepalvelukassojen määrä onkin maailmalla kovassa kasvussa. Laitteita on asennettu satojatuhansia. Kasvuprosentit ovat kaksinumeroisia, vuonna 2015 raportoitiin 16 prosentin kasvusta.
Yksi peruste itsepalvelukassojen yleistymiselle on se, ettei esimerkiksi ruuhka-aikojen kassajonojen purkuun tarvitse palkata uutta työvoimaa.
Suomessa itsepalvelvelukassoja ovat kokeilleet S-ryhmän lisäksi anakin K-ryhmä ja Ikea.
Kajaanilainen kiinteistövälittäjä Matti Koistinen on huomannut itsepalvelukassojen kasvun maailmalla kulkiessaan. Leipäpussi ja muutama muu elintarvike kuittaantuu tottuneesti kassaan.
– Hyvä, että tuli jo. Se on minulle jokapäiväinen juttu.
Osalle ei itsepalvelu kelpaa
Osuuskauppa Maakunnan Prisman johtaja Pasi Piirainen ei kerro tarkkoja käyttäjälukuja, mutta kertoo käyttöasteen olevan koko ajan nousujohteinen.
– Pikakassojen tarkoitus ei ole suoranaisesti korvata perinteistä kassahenkilöä. Osa asiakkaista on sanonut, että haluavat käydä ihan perinteisillä kassoilla, sanoo Piirainen.
Kyllä se sen luokan investointi on, ettei sitä tehdä puolen tai kahden vuoden periodilla.
Pasi Piirainen
Syy perinteisen kassan käytölle on sosiaalinen. Halutaan henkilökohtaista palvelua kenties tutulta henkilöltä. Myös työpaikkojen säilymisestä ollaan huolissaan, selviää opinnäytetyöstä.
Muita syitä pikakassojen välttelyyn ovat muun muassa pelko laitteita kohtaan, epävarmuus ja itseluottamuksen puute.
Myös tupakka- ja alkoholiostosten vaikeus nousi opinnäytetyössä esille. Alkoholin myyntiin tuli muutos korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä, eli sen myynti on sallittua myös pikakassoilla. Sitä pitää kuitenkin valvoa tarkkaan, koska painon kontrolliin perustuvaa kassajärjestelmää voi huijata esimerkiksi punnitsemalla oluttölkin hedelmävaa'alla ja ostamalla se vaikkapa omenina.
Sen sijaan tupakkaa pikakassalta ei saa. Tupakkalain muutos muutama vuosi sitten vei tupakkatuotteet tiukasti kassahenkilön taakse.
Monia pieniä ongelmia
Kaikkea myytävää ei pikakassojen kautta voi ostaa ilman myyjän apua. Lapuilla merkityt aletuotteet vaativat aina myyjän paikalle, sanoo Piirainen.
– Asiakas ei voi antaa itse itselleen alennusta, vaan kassahenkilön tulee antaa se. Vaatteissa on hälyttimiä, joita asiakas ei voi itse poistaa, Osa tuotteista on hälyboxeissa ja niiden avaaminen on myyjän tehtävä, luettelee Piirainen.
Monesti tavallisellakin kassalla tulee vastaan tilanne, joissa viivakoodilukija ei tunnista tuotetta. Silloin soitetaan osastolle ja ihmetellään, mitä tuote maksaa. Pikakassalla tässäkin myyjän on tultava avuksi.
– Jos tuote ei ole tietokannassa tai on virheellinen koodi, niin kassatapahtuma keskeytyy, koska tuote on tuntematon. Asiakas ei pääse kassatapahtumassa eteenpäin, vaan hänen on pakko ottaa valvojaan yhteyttä.
Vaikka pieniä ongelmia onkin, pikakassat ovat tulleet jäädäkseen, sanoo Piirainen.
– Kyllä se sen luokan investointi on, ettei sitä tehdä puolen tai kahden vuoden periodilla. Suurin juttu meillä on kehittää tuota palvelua paremmaksi ja sujuvammaksi.
Tällä hetkellä ostojen määrä rajoittuu ostoskorilliseen, mutta siinäkin mennään Piiraisen näkemyksen mukaan eteenpäin. Tulevaisuudessa siintää laite, joka lukee ostokset suoraan kärrystä.
– Se on varmasti tulevaisuutta. Tällä hetkellä vielä kaukana, mutta jossain vaiheessa on tulollaan sellainenkin järjestelmä.