Valtion ensi vuoden budjettiesitys saa loppusilauksensa vasta kuun lopussa, kun hallitus kokoontuu budjettiriiheensä. Siellä väännetään vielä poliittisesti siitä vähästä, mistä on varaa vääntää.
Jonkinlainen näkymä on olemassa. Valtionvelan ja alijäämän annetaan kasvaa. Pientä elvytystä siis, vaikka valtiovarainministeriö ei sitä siksi kutsu. VM:n papereissa velanotto taittuu vasta hallituskauden puolivälissä, jos rakennemuutosten, työllisyyteen satsattavien lisätoimien ja suhdanteiden yhteisvaikutus sen sallii.
Kansalaisten kukkarot tuntuvat olevan samassa tilassa kuin Suomen talous, ei kummempaa eurojen liikehdintää. Kehyksissä päätetyt säästöt tulonsiirtoihin ja kilpailukykysopimuksen nollalinja yhdistettynä hintojen nousuun laskevat reaalituloja monelta.
Mutta pientä, ainakin väliaikaista elvytystä on palkansaajille ja eläkeläisille luvassa.
Vuodesta 2012 kiristynyt työn verotus alenee kaikissa tuloluokissa. Eläkeläiset saavat oman helpotuksensa.
Alun perin veroalen arvioitiin sulavan kilpailukykypaketissa palkansaajille siirtyvien maksujen kompensointiin myös ensi vuonna, mutta niin ei käykään. Sairasvakuutusmaksun muutoksista johtuen kiristys jää ensi vuonna veronkevennystä pienemmäksi. Veroale on siis ensi vuonna aito ja ostovoima jonkin verran plussalla.
Mutta se yhteinen velka painaa. Valtiosihteeri Martti Hetemäki sanoi budjetti-infossa, että hallitusohjelmatavoitteista eli velan taittamisesta on välttämätöntä pitää kiinni. Hän on yksi niistä vaikutusvaltaisista virkamiehistä ja ekonomisteista, jotka varoittavat poliittista hallitusta lipsumasta talouskurista. Houkutusta saattaa olla kun hallituksen loppukauden aikana käydään vaaliuurnilla joka vuosi.
Suomi, Belgia ja Italia saivat keväällä EU-komissiolta varoituksen panna julkinen talous kuntoon. Alijäämämenettelyyn joutuminen toisi komission näpit Suomen talouteen.