Kirjallinen suurharvinaisuus paljastui yllättäen Turun museokeskuksen kokoelmista viime talvena. Conrad Gessnerin 1500-luvulla kirjoittama Thierbuch, Vogelbuch, Fischbuch, Schlangenbuch säväytti Turun biologisen museon tutkija Pekka Kääriä toden teolla. Hän kutsuu sitä jopa ”megaopukseksi”.
– Se on niin järisyttävä löytö, että kun museon kirjastonhoitaja mainitsi ohimennen, että tällainen löytyi vanhojen kirjojen kokoelmasta, melkein kulki sähkö päästä kantapäihin!
Kirjan ja sen kirjoittajan merkitys nykyisen luontokäsityksemme muovautumiselle on kiistaton.
– Conrad Gessner on epäilemättä nykyaikaisen luonnontutkimuksen ja eläintieteen isä. Hän on siirtänyt luonnontutkimuksen antiikista ja keskiajalta moderniin aikaan, luonnehtii tutkija Pekka Käär.
Kattavuus kostautui omituisina otuksina
Alkuperäinen, latinankielinen tietojätti Historiae animalium vuodelta 1551 on moniosainen, noin 4500 sivua käsittävä kokonaisuus. Turun museokeskuksen kokoelmista löytynyt kirja lienee saksankielisen laitoksen toinen painos vuodelta 1583.
Yhtä lailla kirahvi saattoi 1500-luvun ihmisille olla uskomaton eläin kuin yksisarvinenkin.
Pekka Käär
– Siinä pyrittiin esittämään kaikki tuolloin tunnetut eläimet. Tämähän on sikäli mainio, että siinä on nykymittapuunkin mukaan hyviä piirroskuvia eläimistä. Mutta toisaalta joukossa on myös yllättäviä kuvia merihirviöistä ja yksisarvisista!
Niin hullulta kuin omituiset otukset luonnontieteellisessä teoksessa kuulostavatkin, sille löytyy looginen selitys.
Tavoitteena oli tehdä mahdollisimman kattava teos, ja havainnot mielikuvitusolennoista eivät juuri poikenneet kaukaisten maiden eksoottisista eläimistä.
– Silloin oltiin pitkälti yksittäisten ihmisten kuvausten varassa. Yhtä lailla kirahvi saattoi 1500-luvun ihmisille olla uskomaton eläin kuin yksisarvinenkin. Tarkasti piirrettiin ja kirjoitettiin ylös se, mitä ihmiset kertoivat nähneensä. Tämä oli ihan vilpitön ja tieteellisesti validi tapa kerätä havaintoja, painottaa Käär.
Renessanssinero ja kävelevä Google
Sikäli hauskaa, että melko tarkalleen viisi sataa vuotta Gessnerin syntymän jälkeen tämä kirja löytyi kokoelmistamme!
Pekka Käär
Muutaman taruolennon dokumentoinnista huolimatta Conrad Gessnerin pätevyyttä ei pidä aliarvioida.
– Kuten monet sen ajan tiedemiehet, hän oli yleisnero. Hän oli lääkäri, luonnontutkija, kielentutkija, Zürichin yliopiston professori… Aivan varmasti hän olisi nykypäivänäkin ansioitunut tiedemies, hänellä oli poikkeuksellinen kyky kerätä ja jäsentää tietoa.
Tuohon aikaan viisaus ympäröivästä maailmastamme perustui paljolti antiikkisiin myytteihin.
– Antiikin aikoina kirjoitettiin paljon luonnosta, ja paljon sellaisia tietoja uskomuksia, jotka saattavat vielä nykypäivänäkin elää. Kun keskiajalla Euroopassa ryhdyttiin tekemään tiedettä, se pitkälti perustui näiden antiikin kirjoitusten kääntämiseen ja tulkitsemiseen.
Gessnerin aikaan ajoittuu myös uskonpuhdistus ja tietynlaista kirkon vaikutuspiiristä vapautumista.
– Enää ei uskottu, että vain kirjoitettu sana on totta, vaan ruvettiin katsomaan ympärilleen ja tekemään uusia, omia havaintoja!
Tutkija Pekka Käärin mukaan Gessneriin sopii usein käytetty termi renessanssinero.
– Häntä voisi sanoa aikansa käveleväksi Googleksi! Hän tiesi paljon monista asioista, ja hän yritti kerätä universaalia kirjastoa, jossa olisi mahdollisimman paljon tietoa kaikilta aloilta. Tieteen lisäksi hänen intohimonaan oli valloittaa yksi vuorenhuippu vuodessa, ja kerätä niiltä havaintoja ja kasvillisuutta.
Kirjan kutkuttava arvoitus
Viime talvena tehty kirjalöytö osui kohtalon oikusta Conrad Gessnerin (1516–1565) juhlavuoteen.
– Sikäli hauskaa, että melko tarkalleen viisi sataa vuotta Gessnerin syntymän jälkeen tämä kirja löytyi kokoelmistamme, naurahtaa Pekka Käär.
Tiedossa ei ole, kuinka kirja on päätynyt Turkuun, tai edes milloin. Se on saattanut päätyä Keski-Euroopasta Turun Akatemian professorin yksityiskokoelmaan tai koristamaan jotain varsinaissuomalaista kartanokirjastoa.
Museon kokoelmaluettelosta ensimmäinen merkintä opuksesta löytyy 1930-luvulta. Teos on pohjoismaisittainkin harvinainen löytö, sillä tiettävästi siitä on kappale ainoastaan Tukholman Kuninkaallisessa kirjastossa.
– Akatemian kirjastossa on ollut kirjan latinankielinen alkuperäisversio, joka ilmeisesti tuhoutui Turun palossa 1827. Onko tämä meidän versiomme edes ollut tuolloin Turussa, sitä emme tiedä. Se on voinut tulla tänne vasta sata vuotta sitten, vai onko se ollut täällä pian viisisataa vuotta, pohtii tutkija Pekka Käär hymähtäen.
Conrad Gessnerin teos on yleisön nähtävillä Turun linnassa osana Outo luonto -näyttelyä lokakuun loppuun.