Suomen suurin myrkkymaan puhdistus on alkamassa. Tarkoitus on rakentaa uusia koteja 3 000 joensuulaiselle. Penttilän alueelta on vietävä pois 30 000 kuorma-auton lavallista myrkkyjen saastuttamaa maata.
Maassa on puun sinistymisen estoaineita, raskasmetalleja, kloorifenoleita, PAH-yhdisteitä, öljyhiilivetyjä ja niin sanottuja supermyrkkyjä, syöpää aiheuttavia dioksiiniia ja furaania.
Myrkyt ovat peräisin entisestä Pohjoismaiden suurimmasta sahasta, Penttilän sahasta.
Elokuun 18.päivänä vuonna 1996 tuli tuhoaa Penttilän sahan. Tumma ja myrkyllinen savu nousee Joensuun kaupungin ylle paksuna.
Auringon laskiessa paloasemalle tulee hälytys: Penttilän sahalta nousee savua. Palomies Eero Bodganoff näkee paksun savupilven nousevan sahan päätyrakennuksesta.
Kun palomiehet saapuvat sahan portille, liekit tulevat jo rakennuksen päätyjen ja räystäiden alta. Tuli on vuollut itsensä rakennuksen kaarevan huopakaton läpi. Liekit nousevat yli 30 metrin korkeuteen.
Isoja palavia puukekäleitä sataa kirkkaalta taivaalta uutuuttaan hohtavan paloauton päälle. Puomiauton sisälle kuuluu pauke ja palomiehet hätkähtävät klapin kokoisia tulirakeita. On ajettava turvaan.
Kaupunkilaiset tungeksivat Penttilään katsomaan tulipaloa. Satoja ihmisiä kerääntyy myös joen toiselle puolelle ihmettelemään tulimerta. Sen voima on niin suuri, että se lämmittää katsojia.
Kaupunkilaiset hakevat penkkejä ja tuoleja rantaan. Ihmiset tulevat eväiden kanssa seuraamaan tilannetta. Rannalla myydään olutta näytelmän katsojille. Myrkyllinen savu ei onneksi kantaudu vastarannalle vaan nousee taivaalle.
Bogdanoff nukkuu katkonaisesti. Oma sänky ei pysy paikallaan ja makuuhuone heiluu. 10 tuntia heiluvassa puominosturissa on tehnyt tehtävänsä. Palomies on merisairas. Hän on kuitenkin hyvävointinen verrattuna kollegoihinsa.
Kymmenkunta pelastuslaitoksen palomiestä sairastuu. Saha-alueella palaa muun muassa kyllästettyä puuta, ja erilaisia kemikaaleja joutuu palomiesten keuhkoihin.
Palomiehet voivat huonosti ja oksentelevat. Heidän verinäytteensä lähetetään tutkittavaksi, mutta ne häviävät matkalla. Palomiehet eivät koskaan saa tietää, minne tai miksi näytteet hävisivät. Jää ikuiseksi arvoitukseksi, kuinka paljon myrkyllisiä aineita kertyi palomiesten elimistöön, sillä työsuojelu- ja terveysasioihin vuonna 1996 ei kiinnitetä suurta huomiota.
Pilaantuneita maita löytyy Suomesta usein entisten kyläkauppojen polttoainepisteiden luota, ampumaradoilta sahoilta ja niiden kyllästämöiltä.
Vaikka tiedettäisiin, että maaperä on myrkyllinen tai pilaantunut, sitä ei tarvitse välttämättä puhdistaa, ennen kuin teollisuustoiminta loppuu tontilla.
Tästä tuore esimerkki on Talvivaara, vaikka se sijaitsee korvessa. Kun Kainuun ely-keskus arvioi Talvivaaran jatkamisen ja sulkemisen mahdollisuuksia, se totesi, että kaivosalueella joudutaan tekemään pilaantuneen maaperän kunnostuksia. Vielä ei ole arvioitu, kuinka laajalti tai pahoin maa on saastunut. Arviointi tehdään vasta, jos Talvivaara päätetään sulkea.
Suomessa pilaantuneita maita alettiin kunnostaa 1990-luvulla pitkälti ohje- ja raja-arvoihin nojautuen. Nykyisin riskejä mietitään tapauskohtaisesti.
Penttilän sahan pilaantuneita maita kuljetettiin kuorma-autoilla eri puolille Suomea.
Nyt Suomessa opetellaan puhdistamaan maita paikan päällä, jotta säästyttäisiin satojen tai jopa kymmenientuhansien rekkakuormien kuljettamiselta kaatopaikalle.
Yli 11 vuotta tulipalon jälkeen Joensuun valtuuston kokoussalissa UPM:n ja kaupungin edustajat kirjoittavat nimensä kauppakirjaan. Penttilän sahan myrkkymaat myydään kaupungille eurolla. Kauppa hirvittää palomies Eero Bogdanoffia, joka on nyt myös kaupunginvaltuutettu.
Bogdanoffia epäilyttää, miten maat saadaan puhdistettua. Teknisessä lautakunnassa istuva palomies kuitenkin miettii, että ryteiköksi muuttunut alue on parasta saada kaupunkimaiseksi ja asutuksi.
Alkaa Suomen suurin yksittäinen pilaantuneen maaperän puhdistustyö. 25 hehtaarin alueelta saastunutta maata kaivetaan jopa kolmen metrin syvyydeltä.
Monet Suomen kaupungit ovat rakentuneet teollisuuden ympärille. Kaupunkien parhaimmille alueille nousi teollisuutta toisen maailman sodan jälkeen.
Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio ympäristöministeriöstä kertoo, että silloin ympäristömääräykset olivat löyhempiä.
– Varmaan kaikki vanha teollisuus on jättänyt jälkensä maahan.
Suomessa vanhojen teollisuusalueiden maaperää ryhdytään yleensä puhdistamaan, kun tilalle halutaan rakentaa asuntoja.
Penttilän sahan pilaantunutta maata ajetaan kaatopaikalle kahden ja puolen vuoden aikana päivittäin jopa 160 kuorma-autollista. Kaikkiaan maata siirrettävänä on noin yli 900 000 tonnia eli noin 692 000 henkilöauton painon verran.
Puhdistustyön lopulliseksi hintalapuksi tulee 14,5 miljoonaa euroa.
Suurin osa pilaantuneista maista ajetaan läheiselle Kontiosuon jäteaseman vanhalle kaatopaikalle. Pilaantuneet maat vuorataan erilaisilla maa-aineksilla eli kapseloidaan.
Lisäksi maata käytettiin Penttilän sahan teollisuuskaatopaikan kapselointiin.
Kaatopaikasta tehdään 15 metriä korkea maisemamäki, jonka sisällä on saha-alueen maata 280 000 tonnia.
Pahiten pilaantunut maa viedään erityiskaatopaikoille muun muassa Kouvolaan, Outokumpuun ja Varkauteen. Erityiskaatopaikoilla on lupa ottaa vastaan ja velvollisuus eristää kaikista pahiten pilaantuneet maat.
Eero Bogdanoff seisoo Penttilän sahan muistomerkillä ja katsoo aluetta. Pielisjoen rannan entinen myrkkymaa on muuttumassa arvokkaaksi joensuulaiseksi asuinalueeksi. Rakenteilla on isoja kerrostaloja, tornitalot alkavat pian kohota alueelle. Bogdanoff osoittaa kädellään myrkkykapselia. Senkin päälle tulee vielä koteja.
Entisellä myrkkymaalla juoksee lenkkeilijöitä. Koiranulkoiluttajat katsovat sykemittareita. Joen penkalla ihmiset etsivät geokätköjä.
Eero Bogdanoff hymyilee.
