Hyppää sisältöön

Vastaanottokeskuksen johtaja: Suunnitellut palautuskeskukset voivat olla turvallisuusriski

Suomen sisäministeriö on suunnitellut palautuskeskuksia kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille, jotka eivät suostu vapaaehtoisesti poistumaan maasta. Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja Leena Markkanen näkee palautuskeskuksissa turvallisuusriskejä.

Mies korjailee nukkumasijaansa.
Evitskogin vastaanottokeskuksessa Kirkkonummella osa turvapaikanhakijoista joutuu majoittumaan liikuntasalissa, kunnes huoneita vapautuu. Kuva: Ulla Malminen / Yle
Minna Karila

Viime talvena Suomen sisäministeriö arvioi, että Suomi tarvitsisi kaksi palautuskeskusta niille turvapaikanhakijoille, jotka ovat saaneet kielteisen oleskelulupapäätöksen, mutta eivät vapaaehtoisesti suostu poistumaan maasta. Nyt sisäministeriön suunnitelmat ovat muuttuneet - tai ovat ainakin jäissä. Tarvitseeko Suomi palautuskeskuksia?

Helsingin vastaanottokeskuksen johtajan Leena Markkasen mukaan tästä on monia näkemyksiä. Markkasen mielestä nykyinen käytäntö on toiminut varsin hyvin: samassa paikassa on perheitä ja yksinäisiä miehiä, maahan saapuvia, vapaaehtoista poistumista odottavia sekä kielteisen päätöksen saaneita, maasta poistettavia asiakkaita.

– Ehkä olisin hieman huolissani, jos kielteisen päätöksen saaneita ihmisiä, esimerkiksi juuri miehiä, majoitettaisiin keskitetysti samaan laitokseen. Siinä voisi turvallisuuden kannalta olla riskejä, Markkanen toteaa.

Valitukset kielteisistä päätöksistä lisääntyvät

Markkasen mukaan nykyään valtaosa kielteisen päätöksen saaneista valittaa päätöksestä. Valituskäsittely voi kestää vuoden. Sen aikana henkilön status säilyy turvapaikanhakijana, ja hänen katsotaan olevan maassa laillisesti.

– Jos turvapaikanhakija asuu vastaanottokeskuksessa, hän voi jatkaa asumista siellä tai yhtä hyvin yksityismajoituksessa sukulaisten tai ystävien luona. Poliisi tai rajavartioviranomaiset voivat määrätä ilmoittautumisvelvollisuuden vastaanottokeskukseen. Meillä käy muutamia asiakkaita ilmoittautumassa kerran viikossa. Malli on tällä hetkellä tämä, Leena Markkanen kertoo.

Myös töitä on lupa tehdä valitusprosessin aikana. Jos matkustusasiakirjat ovat maahan tullessa kunnossa, työt voi aloittaa kolmen kuukauden kuluttua maahan saapumisesta. Jos viralliset paperit puuttuvat, on odotettava kuusi kuukautta.

Koska Maahanmuuttoviraston maalinjaukset ovat muuttuneet, kielteisten oleskelulupapäätösten määrä tulee Markkasen mukaan kasvamaan huomattavasti.

– Voisi olettaa myös, että valitusprosessin käsittelyajat pitenevät, koska tulevaisuudessa määrät ovat niin paljon suuremmat.

Muokattu 18.8. klo 21.17: Otsikkoon lisätty "Vastaanottokeskuksen johtaja".

Suosittelemme sinulle