Katsastusasemien määrä jatkaa kasvuaan. Kasvusta vastaavat pääasiassa pienet katsastusyritykset. Suurten ketjujen osuus markkinoista on samalla pienentynyt, koska katsastusten kokonaismäärä ei juuri ole kasvanut. Silti viiden suurimman ketjun osuus on yhä yli puolet katsastusmarkkinoista.
Liikenteen turvallisuusviraston, Trafin, mukaan viime vuonna katsastustoimipaikkoja tuli lisää 34. Tänä vuonna uusia asemia on tullut jo lähes kolmekymmentä. Näistä yksikään ei kuulu suurimpiin katsastusketjuihin. Katsastusasemia on tällä hetkellä noin viisisataa.
Jouko Torkkeli perusti yhden miehen katsastusyrityksen Kotkaan viime keväänä. Parikymmentä vuotta alalla toiminut Torkkeli harkitsi yrittäjäksi ryhtymistä pitkään, mutta päätti lopulta tarttua tilaisuuteen kun sitä tarjottiin.
– Aika pienellä pääsi kiinni tähän yrittäjyyteen. Pakko oli kokeilla, Torkkeli toteaa.
Torkkeli uskoo, että pienet katsastusyritykset pärjäävät kovassa kilpailussa kevyen organisaation avulla.
Kilpailu painaa hintoja alas
Kuluttaja tietenkin nauttii siitä, että alalle on tunkua. Katsastushinnat ovat jatkaneet laskuaan, joskin lasku on ollut maltillista. Trafin viime vuotta koskevan alan tilannekatsauksen mukaan ennakkoon varatun katsastuksen ja päästömittausten pakettihinta laski keskimäärin neljä euroa. Hinnat tosin vaihtelevat paljon paikkakuntakohtaisesti. Bensa-auton määräaikaiskatsastuksen ja päästömittauksen keskihinta oli tämä vuoden alussa 62,30 euroa. Ajanvarauksella keskihinta laski 50,30 euroon.
K1 Katsastajien maajohtaja Petri Haikolan mielestä katsastuksen hinta ei voi juuri nykyisestä enää merkittävästi laskea. Hintojen sijaan asemat kilpailevat palveluilla, joustavuudella ja nettivarausten sujuvuudella.
Jouko Torkkeli pitää mahdollisena, että katsastushinnat voivat vielä laskea. Myös erilaiset tarjouskampanjat laskevat hintoja.
– Kyllä se keskihinta siitä laskee. Mahdollista on, Torkkeli toteaa.
Asemat laajentavat palveluitaan
Suomen suurimman katsastajan, A-Katsastus -konsernin, toimitusjohtaja Kari Kivikosken mukaan hintakilpailu alalla on kovaa. Kivikoski kertoo, että yksi selviytymiskeino kovassa kilpailussa on palveluvalikoiman lisääminen. Katsastusasemilta voi ostaa esimerkiksi tuulilasinpyyhkimiä tai moottoriöljyjä.
Viime vuonna A-Katsastus konserni hankki omistukseensa Suomen Vahinkotarkastuksen, mikä toi myös vahinkotarkastukset katsastusasemille.
Edessä voi olla katsastusasemien pudotuspeli
Alalla uumoillaan, että asemien määrän kasvu taittuu. K1 Katsastajien maajohtaja Petri Haikolan mukaan jo nyt tehokkuuden kannalta asemia alkaa olla liikaa. Haikola uskoo, että kilpailun kautta asemien määrässä löytyy tasapaino, joka on kaupallisesti järkevä. A-Katsastus konsernin, toimitusjohtaja Kari Kivikoski on samoilla linjoilla. Kivikosken mukaan katsastuksessa on selkeää ylitarjontaa. Kivikoski kertoo, että katsastusasemien käyttöaste on alalla keskimäärin 50 prosentin luokkaa.
On vain ajan kysymys, että alalla tapahtuu luontainen karsiutuminen
Kari Kivikoski
– On vain ajan kysymys, että alalla tapahtuu luontainen karsiutuminen, Kivikoski toteaa.
Kivikoski arvelee, että luontainen tasapaino voisi olla 350–400 asemaa. Kivikoski uskoo kuitenkin, että A-Katsastus -konsernin, johon kuuluvat A-Katsastus Oy ja Yksityiset K-asemat Oy, katsastusasemien määrä ei ainakaan lyhyellä aikavälillä vähene.
Petri Haikola ennustaa, että jos esimerkiksi autojen katsastustiheyttä harvennettaisiin, se voisi romauttaa asemien määrän lyhyessä ajassa.
Jouko Torkkeli arvelee, että ensimmäisenä karsiutuisivat sellaiset isot katsastusasemat, joissa on korkeat kiinteät kulut.