Norjan ja Venäjän silloiset ulkoministerit allekirjoittivat vuonna 2010 kahdenvälisen sopimuksen viisumivapaudesta maiden raja-alueen tuntumassa. Voimaan se tuli kaksi vuotta myöhemmin kun raja-asemat oli remontoitu niin, että rajaseudun asukkaat pystyivät kulkemaan tarkastusten läpi omaa reittiään, muista rajanylittäjistä eroteltuna.
Puola ja Venäjä neuvottelivat sittemmin samankaltaisen sopimuksen Kaliningradin raja-alueelle, mutta Puola irtisanoi sopimuksen heinäkuun alussa. Norjan ja Venäjän sopimus jäi ainoaksi laatuaan, ja siitä aiotaan pitää kiinni.
– Haluan korostaa, että Norjalla ei ole mitään aikomusta jäädyttää sopimusta, sanoo konsuli Vegard Valli Norjan Murmanskin konsulaatista IBO:n haastattelussa. Myös Kirkkoniemen kaupunginjohtaja Rune Rafaelsen hehkuttaa sopimusta norjalaisella uutissivustolla.
Viisumivapaus hyödyttänyt autoilevia norjalaisia
Independent Barents Observerin mukaan norjalaisille on myönnetty vuosina 2012-2016 noin 5500 matkustuslupaa. Luvalla voi matkustaa rajan yli kolmen vuoden ajan. Kirkkoniemeltä käydäänkin päivittäin Venäjän puolella tankkaamassa halpaa bensaa. Kiinnostus rajamatkailuun on säilynyt; tämän vuoden alkupuoliskolla uusia matkutuslupia myönnettiin lähes 600.
IBO:n mukaan järjestelystä ovat hyötyneet erityisesti norjalaiset, joille Venäjän viisumi on hankalampi saada ja kalliimpikin kuin Schengen-viisumi venäläisille. Venäjän puolella Nikkelin ja Zapoljarnyin alueella on tuhansia ihmisiä, joilla olisi oikeus matkustuslupaan, mutta jotka eivät ainakaan vielä ole sitä hankkineet. Luvalla voi matkustaa alueella, joka ulottuu Norjan puolella 30 kilometrin päähän rajasta ja Venäjän puolella enimmillään 50 kilometrin päähän rajasta.