Suomen olympiakomitea asetti kesällä 2010 huippu-urheilun muutostyöryhmän, jonka tehtävänä oli uudistaa suomalaista urheiluelämää. Se jätti loppuraporttinsa joulukuussa 2012. Ryhmä asetti visioksi, että Suomi on vuonna 2020 menestynein Pohjoismaa sekä tulosten että toimintamallin tehokkuuden näkökulmasta.
Rion olympialaisten perusteella Suomella on vielä paljon tehtävää, että tavoite toteutuu. Suomi sai kisoista vain nyrkkeilijä Mira Potkosen pronssimitalin, mikä on Suomen olympiahistorian huonoin saavutus mitalien kokonaismäärässä mitattuna.
Huippu-urheilun muutostyöryhmässä ollut Antti Paananen sanoo Yle Urheilulle, että Suomen menestystä mitataan olympialaisten mitalitaulukon lisäksi korkeatasoisella osaamisella, sen laadulla sekä talous- ja osaamisresursseilla.
Hänen mielestään näissä tavoitteissa Suomessa ollaan tällä hetkellä takamatkalla.
- Nyt on välintilinpäätöksen aika. Edelleenkään lajit eivät voi ulkoistaa menestysvastuutaan, vaan lajit itse vastaavat omasta strategiastaan ja määrittelevät menestymisen syntymisen. Ympäröivän organisaation, mihin Olympiakomiteakin kuuluu, tehtävänä on kaikin mahdollisin keinoin tukea sitä.
Paananen sanookin, että tätä toimintatapaa on nyt tarkasteltava. Jos se ei toimi, hänen mielestään kurssia pitää reivata.
- Onko meillä tukiprosessi kunnossa? Ammutaanko me liian leveällä? Pitääkö sitä tiivistää, jos halutaan tulosurheilumenestystä? Mielestäni sitäkin pitää ehdottomasti tavoitella.
- Ehdottomasti pitää asettaa tavoitteeksi boldatuilla kirjaimilla, että voimia ja osaamista yhdistämälllä saamme joukkkuelajin Tokion olympialaisiin. Se on kaikkien joukkuelajien etu, että näin tulee tapahtumaan.
Paanasen mielestä joukkueurheilu pitääkin jatkossa nostaa sen ansaitsemaan arvoon Suomessa.
- Jos haluamme päästä käsiksi lasten liikunnan ja urheilun määriin, joukkueurheilu on se väylä. Sitä kautta lapset tulevat urheiluun.
”Kovat osaajat olisi saatava yhteen tekemään tulosta”
Olympiakomitean valtuuskunnan puheenjohtaja Kalervo Kummola sanoi aiemmin tänään sunnuntaina Yle Urheilulle, että hän on turhaan esittänyt huippu-urheilun muutostyöryhmälle Uuden-Seelannin mallia. Siinä keskityttäisiin vain muutamiin lajeihin, ja urheilijat harjoittelisivat yhdessä harjoituskeskuksissa.
- Uusi-Seelanti on keskittynyt 5-8 lajiin, mikä meidän yhteiskunnassa voisi olla aika järeä linjanveto. Miten varmistettaisiin, että kyseiset lajit olisivat oikeat? Mutta kannatan keskittämisen ideologiaa, Paananen sanoo.
Hän nostaa esille esimerkiksi kori- ja lentopallon ja sanoo, että Suomella ei ole pienenä maana varaa hajottaa osaamisresursseja.
- Kovat osaajat olisi saatava yhteen tekemään tulosta Lisäksi olisi tehtävä analyysiä, missä olemme jäljessä ja missä kilpailukykyisiä. Tämä on varmasti se reitti, mitä välitilinpäätöksessä pitää käydä tarkasti läpi.
”Olisi uskottava siihen, että tehty ratkaisu on oikea”
Paananen sanoo, että Suomen urheilussa jatkuvassa myllerryksessä ollut järjestöremontti pitää ehdottamasti saada maaliin tänä syksynä.
- Sitten pääsemme keskittymään siihen työhön, mitä lajiliitot tekevät lajien kanssa. Se on muistettava, että kaikki keskusorganisaatiot ovat vain tukiorganisaatioita, joiden pitäisi pystyä tekemään sellaisia asioita, mistä on lisäarvoa lajeille.
- Nyt meillä on luvattoman pitkään pyöritty kekusjohtoisessa urheilujärjestäytymisessä. Tämä on yksi merkittävä tekijä, mikä pitää saada kuntoon, että lajeilla on mahdollisuus valmentajien ja urheilijoiden kautta lähteä tekemään tulosta, Paananen sanoo.
Hän muistuttaa, että päätös Olympiakomitean ja Valon laittamisesta yhteen on jo tehty, mutta se pitää hänen mielestään saattaa nopeasti loppuun.
- Näin jokainen tukiorganisaatiossa oleva pääsee keskittymään oikeisiin töihin. Sitä on liikunnan ja urheilun edistäminen.
- On ymmärrettävää, että olympialaiset ovat aiheuttaneet pienen tauon siinä työssä, mutta enää ei pitäisi penkoa asioita auki, vaan olisi uskottava siihen, että tehty ratkaisu on oikea. Näin päästäisiin tuottamaan niitä palveluja, joita lajiliitot tarvitsevat.
Paananen odotti Suomen saavan 2-4 mitalia
Suomen Rion olympiamenestys ei täyttänyt Paanasen henkilökohtaisia odotuksia. Muun muassa urheiluakatemiaohjelman valmennuspäällikkönä työskentelevä Paananen odotti Suomen saavan 2-4 mitalia ja 6-8 pistesijaa.
- Ajattelin, että se on realismia, kun katsoo mennyttä vuotta kyseisten lajien ja urheilijoiden osalta.
Paananen piti Suomen potentiaalisina mitalilajeina ammuntaa, purjehdusta, yleisurheilua ja kamppailulajeista painia, nyrkkeilyä ja taekwondoa.